Koillisen versoja 2022–2024
Artikkeli 17.1.2025
Koillisen versoja – missä mennään nyt?
Suomalainen barokkiorkesteri on kolmivuotisen Koillisen versoja -aluehankkeensa loppusuoralla katsoen nöyrästi kiittäen taaksepäin ja tähyillen samalla innolla tulevaan. Mitä saimme aikaan? Mitä jää jäljelle? Näin uuden vuoden alussa teemme pienen katsauksen hankekauteemme ja jaamme tunnelmia kolmivuotisen hankkeemme päättyessä.
Muistoja aluehankkeen varrelta
Keväällä 2022 Suomalaisessa barokkiorkesterissa aloitettiin jalkautuminen Tapuliin, Tapanilaan, Puistolaan ja Siltamäkeen. Helsingin mallin aluehanke oli juuri alkanut ja kantoi nimeä Koillisen versot. Hankkeen tarkoituksena on luoda kulttuuritoimintaa, järjestää tapahtumia ja mahdollistaa paikallisten osallistumista niillä Helsingin alueilla, joissa konserttisaleja, kulttuuritaloja ja säännöllistä taide- ja kulttuuritoimintaa ei ole tarjolla. Kolmivuotinen hankekausi alkoi kartoittamalla alueen toimijoita, tottumuksia ja sopivia esiintymispaikkoja.
Suomalaisen barokkiorkesterin perustoimintaa ovat konsertit. Konserttien lisäksi tärkeitä toimintamuotoja ovat muun muassa yleisötyö, osallistavat taidemuodot ja tempaukset, poikkitaiteelliset projektit sekä pienyhtyeiden ja yksittäisten muusikoiden esiintymiset. Halusimme tarjota näitä kaikkia Koillis-Helsingin asukkaille ja samalla kehitimme omaa toimintaamme esimerkiksi yleisötyön ja erilaisten toimintamallien osalta. Tarkemmin hankekauden toimintamalleista voi lukea täältä.
Hankkeen alussa mukana olivat toiminnanjohtaja Laura Kajander ja taiteellinen suunnittelija Anthony Marini. Molemmilla oli vahva näkemys siitä, mitä kannattaisi kokeilla ja toteuttaa ja mikä vaatisi vielä selvittelyä. Osa toiminnasta perustui aiemmin Kaarelan alueella hyviksi ja toimiviksi todettuihin kokemuksiin asukkaiden kanssa. Esimerkiksi aluealtistukset, avoimet harjoitukset ja Paikallismaisemien Spektaakkeli-esitys sekä Kello kuuden tee -illat perustuivat näihin kokemuksiin.
Sittemmin hankkeeseen on liittynyt mukaan tuottajia ja yleisötyöntekijöitä, jotka ovat koordinoineet hanketta, järjestäneet tapahtumia ja toimineet linkkeinä orkesterin, asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden välillä. Juhana Salminen, Meri Wallenius ja Anni-Kaisa Haukka ovat kukin vuorollaan vastanneet hankkeen koordinoinnista ja tehneet tiivistä yhteistyötä toiminnanjohtaja Laura Kajanderin ja taiteellisten suunnittelijoiden Anthony Marinin ja Marianna Henrikssonin kanssa.
Juhanan mieleenpainuvin kokemus oli Siltamäen Nikkariverstaan ja Kankurituvan Ystävät ry:n kanssa järjestetty Barokkipiknik vanhan palvelukeskuksen pihamaalla. Siinä oli oikeaa entisaikojen yhteisöllisyyttä. Alue siistittiin piknik-kuntoon ja iso niitty niitettiin heinäseipäille yleisön ja esiintymislavan mahduttamiseksi alueelle. Siltamäkeläisiä ja palvelutalon asukkaita saatiin mukaan toimintaan ja samalla elävöitettiin vanhan palvelukeskuksen historiallista miljöötä, jota on jo pidempään toivottu alueen asukkaiden käyttöön (lue Koillis-Helsingin Lähitiedon lehtijuttu aiheesta).
Anni-Kaisa hyppäsi hankkeeseen mukaan sen loppuvaiheessa syksyllä 2024. Toimintamallit pyörivät, muusikot ja alueen asukkaat ja aktiivit olivat keskenään tuttuja, ja moni yhteistyöprojekti oli hyvässä vauhdissa. Anni-Kaisalle jäi syksystä mieleen erityisesti Paikallismaisemia-festivaali, joka huipentui Linnanmäen sirkuskoulun Sirkussali-näyttämöllä esitettyyn Spektaakkeliin. Spektaakkeli kokosi yhteen eri taiteenlajien harrastajia ja ammattilaisia alueelta, ja tuottajan ominaisuudessa Anni-Kaisa pääsi seuraamaan ja ohjaamaan yhteistyötä läheltä. Lisäksi mieleen ovat painuneet erityisellä tavalla kohtaamiset paikallisten asukkaiden kanssa Kello kuuden tee -illoissa.
Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) tuottaman Paikallismaisemia-festivaalin Spektaakkeli-esitys. Kuva: Anni-Kaisa Haukka.
Koillis-Helsinki tutuksi
Hankkeen tavoitteena oli muun muassa lisätä yhteisöllisyyttä alueella, parantaa mielikuvia alueesta ja saada alueen asukkaiden ääntä paremmin kuuluviin. Meidän mielikuvamme alueesta ovat näin hankkeen päättyessä erittäin positiiviset ja valoisat – kohtasimme vuosien aikana innokkaita ja aktiivisia paikallisia toimijoita ja asukkaita ja jaoimme intohimon kulttuuritapahtumien järjestämiseen ja säilyttämiseen alueella.
Hankekauden aikana saimme huomata, että alueella on monipuolista taide- ja kulttuuritoimintaa. Olemme iloisia saatuamme tehdä usean eri toimijan kanssa yhteistyötä näiden kolmen vuoden aikana. Alueella toimii muun muassa kaikenikäisiä soittajia harrastamaan kutsuva viulukoulu, minkä lisäksi alueella pystyy harrastamaan muun muassa sirkusta, tankotanssia ja ilma-akrobatiaa. Aktiivinen seurakunta tarjoaa alueen asukkaille niin ikään monipuolista toimintaa ja laajentaa alueen kulttuuritarjontaa entisestään. Lisäksi alueella on erilaista asukastoimintaa, kuten Tapanilan kylätila ja Tapulin asukastila, jotka tarjoavat tilojaan maksuttomasti tai edullisesti asukkaiden käyttöön.
Vaikka jätämme alueen toistaiseksi taaksemme, luotamme vahvasti siihen, että kulttuuritoiminta jatkuu alueella vireänä ja aktiivisena. Näyttää siltä, että esimerkiksi lokakuinen Paikallismaisemia-festivaali on saamassa jatkoa, kun tuottajan kapula siirtyy FiBOlta paikallisten käsiin.
Taiteen ja kulttuurin tekeminen ei vaadi suuria ponnistuksia, rakenteita tai tuettuja laitoksia. Se lähtee ensisijaisesti meistä itsestämme; halusta kokea, kuulla, nähdä ja tuntea. Se on yhtä lailla teatterielämys suurella näyttämöllä kuin pieni iltasoitto Tapulin asukastilalla. Tanssitaiteilija Jorma Uotista lainaten: ”Taiteen tehtävä ei ole tuottaa terveyttä, rahaa eikä keksintöjä. Taide täytyy olla, jotta nämä kaikki pääsevät syntymään."
Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) tuottaman Paikallismaisemia-festivaalin Spektaakkeli-esitys. Kuva: Kaito Takayama.
Loppuja ja alkuja
Kiitollisin ja vähän haikeinkin mielin jätämme Koillis-Helsingin ainakin toistaiseksi taakse, mutta onneksemme hanketyö jatkuu, sillä seuraavaksi on luvassa paluu juurille. Uusi aluehankeemme Huudeilla alkaa tammikuussa 2025 ja jatkuu vuoden 2027 loppuun. Saamme toteuttaa hanketta yhdessä Red Nose Companyn kanssa Kannelmäki–Malminkartanon (Kaarela) alueella. FiBOn hanke Helsingin mallin parissa alkoi kuusi vuotta sitten juuri Kaarelasta, ja onkin mielenkiintoista ja antoisaa palata alueelle, jonne barokkimusiikin ja yhteisöllisyyden siemenet on kylvetty jo monta vuotta sitten. Odotamme innolla yhteistyötä paitsi Red Nose Companyn niin myös alueen toimijoiden kanssa, ja suunnitelmia onkin jo laitettu vireille. Hankkeen ensimmäisenä vuotena sukellamme syvälle Kannelmäen ja Malminkartanon alueen juurille ja keskitymme erityisesti asukkaiden juurikokemuksiin ja niihin liittyviin tunteisiin.
Lopuksi
Haluamme kiittää kaikkia kolmivuotisen taipaleemme aikana mukana olleita henkilöitä, tahoja ja toimijoita:
Koillis-Helsingin asukkaat
Helsingin kaupunki
Helsinki Urban Art
Linnanmäen sirkuskoulu & Sirkussali-näyttämö
Malmin seurakunta
Malmitalo
Musiikkikoulu Demo
Musiikkikoulu ViuluVei
Puistolan kirjasto
Red Nose Company
Siltamäen kirjasto
Siltamäen Nikkariverstaan ja Kankurituvan Ystävät ry
Studio Loiste
Taiteilijayhdistys Tapaus ry
Tapanila Consort the Degenerates
Tapanilan Erä & balettiryhmät
Tapanilan kirjasto
Tapanilan kylätila
Tapanilan Urheilukeskus
Tapulin asukastila & Pohjois-Helsingin Bändikoulu
Tapulin nuorisotalo
Tapulin runokvartetti
Tapulikaupungin kirjasto
Alueen koulut, päiväkodit ja palvelutalot
Anni-Kaisa Haukka ja Juhana Salminen