Muusikkoesittely: Maria Vahervuo

Muusikkohaastattelu 22.3.2020

FiBOn muusikkoesittelyvuorossa on basisti ja violonensoittaja Maria Vahervuo. Bassoäänien soittamisen lisäksi Maria on erityisen taitava tekemään tulet ja kokkaamaan milloin mitäkin niistä aineksista, joita sattuu rinkasta löytymään. Maria odottaa innolla jokaista tulevaa projektia. FiBOn Sibelius-konsertti on erityinen, mutta miksi? Se selviää blogista.

Soitin
Barokkibasso/violone

Lyhyt esittely
Asun meren rannalla Amsterdamin kupeessa Zandvoortissa. Usein koen olevani matkustamisen ammattilainen eli kuljen basson ja matkalaukun kanssa ympäri Eurooppaa. Useimmat reissut tulee tehtyä Cecilia Bartolin orkesterin Le Musicien du Princen riveissä. Lisäksi opetan alexandertekniikkaa sekä barokkibassonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Helsingissä.

Kerro itsestäsi
Olen syntynyt Helsingissä, mutta koen olevani espoolainen. Musiikki on ollut iso osa elämääni oikeastaan aina. Minun kuten myös nuorempien sisarusteni klassinen musiikkikasvatus alkoi pianotunneilla isoäitini Sallin kanssa. Olimme myös kaikki musiikkiluokilla peruskoulusta lukioon, eli orkesterit, kuorot ja soittotunnit olivat meidän perheen arkea. Vanhempani eivät aktiivisesti harrastaneet musiikkia, mutta levylautasella pyörivät kaikki genret klassisesta kokeelliseen digitaalimusiikkiin.

Kuinka päädyit soittimeesi? Kuka tai mikä tekijä sen valitsi?
Kontrabasso ja erityisesti soittaminen orkesterissa hurmasivat musiikkiluokalla Mainingin koulussa. Siitä tie jatkui Espoon musiikkiopistoon ja Sibelius-Akatemiaan.

Barokkibasson ja violonen kanssa kävi vähän samalla lailla. Ensimmäinen syyllinen oli Rabbe Forsman, joka jallitti pahaa-aavistamattoman basistin Akatemian käytäviltä vanhan musiikin orkesteriin. Siitä matka jatkui Opus X:n kautta Kuudennen kerroksen orkesteriin (nykyiseltä nimeltään Suomalainen barokkiorkesteri), Haagin konservatorioon, ja sille tielle jäin, suolikieliyhtyeiden koukkuun.

Mikä sinua inspiroi muusikkona ja muutenkin?
Yhdessä reagoiminen sanomattomiin ja sanoin kuvaamattomiin asioihin.

Mikä muu taiteenlaji on itsellesi läheisin?
Tanssi. Koska en ymmärrä siitä mitään, voin nauttia liikkeestä, kauneudesta ja ilmaisusta. Kerran huomasin olevani workshopissa, jossa kaikki muut osallistujat olivat tanssijoita. Esittelykierroksella pahoittelin jo etukäteen, että kurssille oli eksynyt yksi basisti. Hauskaa oli joka tapauksessa!

Mikä on suurin musiikillinen unelmasi?
Kun aikoinani jätin modernin kontrabasson ja sinfoniaorkesterit, karmea ajatus vaivasi minua hetkittäin: en ehkä koskaan enää soittaisi Sibeliuksen sinfonioita! Vuonna 2020 FiBO soitta Sibeliusta periodisoittimin. Odotan jo innolla tätä projektia. Ehkä vielä ne sinfoniatkin…?

Mikä on lempimatkakohteesi ja miksi?
Paras matka on kotimatka. Niin – ja lomamatka vuorille. Mukana kumppani, rinkka ja kartta uuteen maastoon.

Millaisessa paikassa sielusi lepää?
Taisi tulla jo sanottua, kotona, meren rannalla ja luonnossa, Lapissa tai vuorilla. Sieluni tuntuu siis lepäävän monissa paikoissa!

Miten koet oman taiteen parissa työskentelysi vaikuttavan laajemmin yhteiskuntaan?
Suoraan sanottuna tätä tulee silloin tällöin pohdittua. Ylipäätään sitä, mikä on taiteen ja musiikin merkitys. Onko mielekästä, että aikuiset terveet ihmiset käyttävät tuntitolkulla aikaa ja energiaa siihen, että tietyt nuotit saadaan ilmoille optimaalisina? Ilma värähtelee hetken ja värähtely häipyy pois.

Ihmiskunnan historiassa paljon on tullut ja mennyt, parhaillaan elämme digitaalisen vallankumouksen aikaa. Taide, kauppa ja lääketiede ovat niitä aloja, jotka pysyvät ja muuttuvat. Kysymys ei ole vain arvoista vaan jostakin peri-inhimillisestä. En usko, että koskaan tulee olemaan aikaa ilman taidetta.

Miksi koet mielekkääksi soittaa yli 300 vuotta vanhaa  musiikkia?
Se menee suoraan sieluun, ohittaa mielen.

Valitse suosikkisi FiBOn vuoden 2020 konserttitarjonnasta ja kerro perustelut valinnallesi.
Minulle henkilökohtaisesti paras ja kiinnostavin on aina seuraava alkava projekti ja konsertti. Tämä asenne on auttanut pitämään motivaation korkealla, vuosikymmenestä toiseen.

Onko sinulla jokin ”salainen” erikoistaito?
Olen aika kätevä tekemään tulet ja kokkaamaan jotain herkullista aineksista, jotka eivät paina paljoa rinkassa.

Jos sinun pitäisi juosta Cooperin testi tai leipoa tarjottavat 30 hengen kesteille, kumman tehtävän valitsisit?
Ovatkohan nuo vaihtoehdot edes vertailukelpoiset? Leipurin hommat moisiin kesteihin kuulostavat puolimaratonilta, jonka valitsisin mieluummin!

Lähetä kommenttisi

×