Muusikkoesittely: Petteri Pitko

Muusikkohaastattelu 17-12-2019

FiBOn taiteellisena johtajana toimiva cembalisti Petteri Pitko on musiikillisen lahjakkuuden lisäksi myös aikamoinen kielitaituri!

Kuva: Andreas Knapp

Nimi
Petteri Pitko

Soitin
Cembalo ja urut

Lyhyt esittely
Toimin nykyään FiBOn taiteellisena johtajana. Kyseessä on hyvin monimuotoinen pesti. Yksittäisten konserttiohjelmien suunnittelemisen lisäksi työhön kuuluu orkesterin tulevien kausien ja toimintastrategian suunnittelu sekä orkesterin kehittäminen yhdessä johtoryhmän muiden jäsenten, Laura Kajanderin ja Pauliina Fredin, kanssa. Tämä on kiinnostavaa työtä, jossa täytyy perehtyä yhteiskunnan ja kulttuurikentän tilaan, kulttuuripolitiikan ja -rahoituksen kehitykseen sekä haistella uusia tuulia ja virtauksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. 

Kerro itsestäsi.
Olen kotoisien Kerimäeltä, joka on nykyisin osa Savonlinnaa. Saimaan maisemat ovat minulle yhä rakkaita, vaikka olenkin asunut yli 20 vuotta muualla, välillä ulkomailla, sitten ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja nyt Helsingissä.

Klassinen musiikki ei lapsuudenkodissani ollut mitenkään erityisesti esillä, ja ehkä juuri siksi se sittemmin vei mennessään. Minulle se oli suuri ja tuntematon, kiehtova maailma.

Kuinka päädyit soittimeesi? Kuka tai mikä tekijä sen valitsi?
Soitin aluksi pianoa ja urkuja, ja kiinnostus vanhempaan klaveeriohjelmistoon sekä avarakatseinen piano-opettajani innostivat kokeilemaan cembaloa. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Kun sittemmin tutustuin continuosoiton ihmeelliseen maailmaan ja pääsin mukaan orkestereihin, tajusin, miten sosiaalista musiikin tekeminen onkaan.

Mikä sinua inspiroi muusikkona ja muutenkin?
Ihmiset jotka kykenevät näkemään uutta vanhassa ja tutussa, ihmiset jotka ravistelevat totuttuja ajatusmalleja. Tätä tarvitaan niin musiikin tekemisessä kuin elämässä muutenkin.

Mikä muu taiteenlaji on itsellesi läheisin?
Inspiroidun teatterista, joka aivan kuten musiikkikin tapahtuu ajassa. Tarina alkaa, kehittyy ja päättyy, ja katsojat pääsevät esityksessä mukaan matkalle, joka ei koskaan toistu täysin samana. Tämä ainutkertaisuus kiehtoo minua myös elävässä musiikissa. 

Mikä on suurin musiikillinen unelmasi?
Toivon, että klassinen musiikki säilyttää elävän yhteytensä ihmisiin myös tulevaisuudessa eikä muutu museotavaraksi, jolla ei ole merkitystä ihmisten elämälle. Tämä on tietysti paljon meidän nykyisten musiikin tekijöiden vastuulla. 

Mikä on lempimatkakohteesi ja miksi?
Napoli on yksi ihmeellisimmistä kaupungeista, joissa olen koskaan käynyt. Rosoisen kaunis ja täysin kaoottinen. Tällaista pohjoismaisen järjestelmällistä ihmistä kiehtoo eteläisen Italian logiikka: ensisilmäyksellä täydellinen kaaos, josta paljastuu kuitenkin pian aivan omalla tavallaan järjestäytynyt maailmansa.

Millaisessa paikassa sielusi lepää?
Nautin hiljaisuudesta, niin musiikin kuin kaiken älyllisen työskentelyn vastapainona. Hiljaisuutta voi löytää suomalaisesta metsästä, meren ääreltä tai vaikka napolilaisen kirkon hämärästä, kun on astunut sisään meluisalta kadulta ja sulkenut oven takanaan.

Miten koet oman taiteen parissa työskentelysi vaikuttavan laajemmin yhteiskuntaan?
Orkesterina meidän tehtävämme on tarjota kuulijoille elämyksiä, tuttua ja tuntematonta, viihdykettä, pakoa arjesta ja toisaalta haasteita ja ajattelemisen aihetta. Yhteenkin musiikin kuulijaan vaikuttaminen heijastuu omalta osaltaan yhteiskunnan kokonaisuuteen. Klassisen musiikin maailmaa on pidetty elitistisenä ja maailmasta vieraantuneenakin, mutta kiinnostavalla tavalla viime aikoina mm. sukupuolen ja monikulttuurisuuden teemat ovat nousseet esille alan sisäisessä keskustelussa ja lehdistössä. Vaikutushan on aina vastavuoroista: yhteiskunta vaikuttaa taiteeseen ja sen sisältöihin ja toisin päin. Se, miten me tällä alalla kohtaamme ja ratkaisemme nuo ajankohtaiset kysymykset, vaikuttaa ulospäin siihen kokonaisuuteen, millaiseksi yhteiskuntamme rakentuu.

Miksi koet mielekkääksi soittaa yli 300 vuotta vanhaa musiikkia?
Minulle yksi tärkeimpiä syitä on kulttuuriperintömme pitäminen elävänä ja ajankohtaisena, ihmisiä puhuttelevana. Musiikkihan on siitä ihmeellinen taidemuoto, että se ylittää ajan ja kielen. Kaukaa historian hämäristä tulevat ääniviestit puhuttelevat meitä, vaikka emme ymmärtäisikään niiden sisältöä samalla tavalla kuin menneisyyden ihmiset.

Valitse suosikkisi FiBOn loppuvuoden 2019 tai alkuvuoden 2020 konserttitarjonnasta ja kerro perustelut valinnallesi.
Helmikuisessa Rakkauden puutarha -konsertissa esitetään Alessandro Scarlattin serenata Il giardino d’amore, jota olin mukana soittamassa noin 15 vuotta sitten Potsdamin linnan historiallisessa teatterissa tehdyssä produktiossa. Mietin jo silloin, miksi tätä uskomattoman kaunista musiikkia kuulee niin harvoin. 

Onko sinulla jokin ”salainen” erikoistaito? 
Puhun seitsemää eri kieltä, neljää erinomaisesti ja kolmella muulla pärjään hyvin.

Jos sinun pitäisi juosta Cooperin testi tai leipoa tarjottavat 30 hengen kesteille, kumman tehtävän valitsisit?
Valitsisin helpomman: leipominen on yksi lempipuuhistani.

Lähetä kommenttisi

×