Oma minifestivaali Berliinissä
22.6.2023

FiBO oli jo pitkään haaveillut omasta pienestä festivaalista Berliinistä, ja nyt se toteutuu – peräti neljän muun orkesterin kanssa! FiBOn aloitteesta syntyneen Nordic Baroque Scene (NBS) -yhteistyöverkoston orkesterit Barokkanerne Norjasta, Concerto Copenhagen Tanskasta, Drottningholmin barokkiyhtye Ruotsista ja FiBO sekä Freiburgin barokkiorkesteri juhlistavat heinäkuun ensimmäistä Berliinissä erityisessä konsertissa.
Edeltävän illan konsertti toimii festivaalin alkupotkuna ja tuo samat orkesterit Philharmonien lavalle.
Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) toiminnanjohtaja ja alttoviulisti Laura Kajander ja conc.arts berlin -manageritoimiston toimitusjohtaja ja Nordic Lights Festivalin promoottori Andrea Kerner vastasivat kysymyksiin festivaalista.
Kajander:
Mistä syntyi idea järjestää oma pieni festivaali juuri Berliinissä?
FiBOlla on Berliinissä hyviä kumppaneita taiteellisessa mielessä, konseptien kehittelijöinä ja managerisuunnalla. Tuumimme joitakin vuosia sitten, että olisi hienoa voida järjestää ”FiBOn monet kasvot” -teemainen festivaali, jossa esittelisimme orkesterin monipuolista tarjontaa eurooppalaisille kumppaneille ja berliiniläisille kuulijoille kompaktin viikonlopun aikana. Useinhan ideat muuntuvat muutamaankin kertaan ennen kuin päästään maaliin, niin nytkin. Muun muassa korona jarrutti alkuperäisidean toteutumista, mutta toisaalta samanaikaisesti Suomalaisen barokkiorkesterin ja pohjoismaisten barokkiorkesterien kumppanuus oli syventynyt, ja päätimmekin järjestää laajemmin pohjoismaista osaamista esittelevän minifestivaalin.
Mikä merkitys kansainvälisyydellä on taiteen teossa?
Taidetta voi syntyä hyvin monenlaisista impulsseista. Ne voivat olla intiimejä, inhimilliseen vuorovaikutukseen tai luontoon liittyviä, visuaalisia, kirjallisia tai mitä vain. Kansainvälinen yhteistyö tuo taiteen tekemiseen erilaisia värejä ja mahdollistaa uusien ystävyyssuhteiden tai taiteellisten ideoiden syntymistä. Jotkut taiteilijat ovat eri aikoina ottaneet teoksillaan myös kantaa erilaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Itselleni kansainvälisyyden kehittäminen on tapa ottaa kantaa monikulttuuristen arvojen, yhteistyön, avarakatseisen uteliaisuuden, kehittymisen ja yhteisen eurooppalaisuuden – tai miksei maailmankansalaisuuden – puolesta. Eri kieliä puhuvat muusikot välittävät kielten ja soittotyylien kautta ajatteluaan ja tunteitaan. Kaikki nämä värit ovat loputtoman kiehtovia.
Mukana on siis muitakin pohjoismaalaisia barokkiorkestereita. Miten ne eroavat esimerkiksi keskieurooppalaisista barokkiorkestereista, ts. huomaako kuulija festivaalilla jostakin, että soittamassa on juuri pohjoismaalainen orkesteri?
Jokainen yhtye, myös barokkiyhtye, luo itselleen oman työ- ja sointikulttuurin, joka voi myös vaihdella produktiokohtaisesti ohjelmiston tai liiderin tai solistin tuomien impulssien vaikutuksesta. Pohjoismaisen sointikulttuurin yleistäminen on haastavaa, mutta mieleeni tulee muutama näkökulma: Aloitan siitä, että Suomessa ja Norjassa ei oikeastaan ole ollut omia barokkisäveltäjiä, ja barokkimuusikot ovatkin nykymaailman lapsia, joille barokkimusiikki on tullut tärkeäksi. Historiallisten juurien puuttuminen tältä osin luo pohjan suurelle avarakatseisuudelle tyylien ja esitystapojen osalta, ja jonkinlainen uteliaisuus, kokeilunhalu ja laaja-alainen tyylillinen sopeutumiskyky leimaavat näitä yhtyeitä, samoin kuin kansanmusiikillisen ronskin soittovärin käyttö sopivissa tilanteissa. Tanskalaisilla ja ruotsalaisilla on oman mielikuvani mukaan hieman elegantimpi yleisote, jos yleistämisessä nyt on mieltä laisinkaan. Samoin kasvavat mielikuvat italialaisista, saksalaisista, ranskalaisista ja englantilaisista kustakin omanlaisiksi. Hyvin laajasti yleistäen väittäisin, että pohjoismaiset orkesterit liikkuvat ketterästi tyylistä ja aikakaudesta toiseen ja Keski-Euroopassa on mahdollisuus syvempään ohjelmistolliseen erikoistumiseen kunkin oman maan juurille rakentaen.
FiBO (ja muusikoita muista pohjoismaisista barokkiorkestereista) soittaa Berliinissä myös Freiburgin barokkiorkesterin kanssa Berliinin Philharmoniessa. Mitä ajatuksia ensiesiintyminen kuulussa konserttisalissa herättää?
FiBO on viime aikoina esiintynyt muissakin suuremmissa eurooppalaisissa saleissa, joten on hyvin mukavaa päästä myös Philharmonieen. Erityisen innostunut olen yhteisorkesterikokoonpanosta, jossa moni FiBOn muusikko saa varmasti paljon uusia ystäviä ja taiteellisia virikkeitä. Aiempiin yhteisorkesterikokemuksiini viitaten odotan yhtä innostunutta ilmapiiriä: Vain kahdessa päivässä on löydettävä yhteinen tapa soittaa. Jos jokainen painotus ei aivan samalta kuullostaisikaan, uskon, että iloinen yhdessäolo säteilee kuulijoille niin salissa kuin radioinnin välityksellä laajemmin.
Onko tiedossa jo joitakin muita kansainvälisen yhteistyön ansiosta tai avulla toteutuvia projekteja?
FiBOlla on meneillään Eurooppalaiset huippukuorot -sarja, jonka puitteissa saamme kattauksen hyvinkin erilaisia kuoroja ja ohjelmistoja Helsinkiin kahdesti vuodessa. Moni ohjelma jatkaa myös kiertueille Eurooppaan. Kuorosarjan lisäksi FiBO on mukana tänä vuonna neljän festivaalin ja viiden orkesterin verkostohankkeessa, jonka ansiosta yhdessä sovittu ohjelmistopaketti yhteisohjelmineen kiertää eri maissa. Jotain vastaavaa toteutuu myös seuraavana vuonna osin uusien kumppaneiden kanssa. Kolmantena kansainvälisenä projektina mainittakoon kansainvälinen yhteispohjoismaisin voimin järjestettävä Aria Borealis -laulukilpailu. Pyrimme järjestämään sen seuraavaksi Suomessa kesällä 2025. Ja onpa toki vireillä yhtä ja toista, kovinkin mittavaa. Kaikesta ei voi vielä kertoa...
Kerner:
Berliinissä on paljon kulttuuritapahtumia. Kenelle suosittelisit Nordic Lights Festivalia? Mikä on berliiniläiselle kiinnostavin asia festivaalilla?
Berliinissä on tosiaan rikas orkesterikenttä, mutta se kapenee, kun tullaan alkuperäiseen ja barokkisointiin. Tämän takia festivaali on niin mahtava paikka vanhan musiikin faneille ja ystäville! Sen lisäksi festivaalin orkestereiden ohjelma on valtavan monipuolinen – luvassa ei ole vain barokkimusiikkia vaan myös perinteistä pohjoiseurooppalaista musiikkia ja uusia teoksia barokkiorkesterille sovitettuna. Jo tämä sekoitus on erityislaatuinen, ja Berliinin konserttikävijöiden kannattaa odottaa sitä. Festivaalin paikka Säälchen on the Holzmarkt on myös erityinen ja rohkaisee tulemaan paikalle toivottavasti myös niitä, jotka eivät jatkuvasti käy klassisen musiikin konserteissa. Ilmapiiri konserttipaikassa on epämuodollinen ja intiimi, ja se sijaitsee suoraan Spree-joen päällä – yksinkertaisesti fantastinen yhtälö!
Huomaatko eroja kuunnellessasi pohjoismaisia barokkiorkestereita ja keskisen Euroopan barokkiorkestereita? Jos huomaat, millaisia erot ovat?
Jos olen rehellinen, on pakko myöntää, että olen kuullut Nordic Lights Festivalin orkestereista vain Freiburgin barokkiorkesteria ja FiBOa. Se on toinen syy, miksi odotan niin paljon festivaalia: olen itse erittäin kiinnostunut siitä, huomaanko korvin kuultavia eroja orkesterien välillä. Olen jo huomannut sen, että Pohjois-Euroopan barokkiorkesterit ovat erittäin luovia ja rohkeita kehittämään vaihtoehtoisia konserttiformaatteja, ohjelmia ja koulutuksellisia tapahtumia. Kuin luen, mitä kaikkea Pohjoismaissa oikein tehdään, tekee mieleni pakata heti matkalaukku ja tulla vierailulle!