Muusikkoesittely: Pauliina Fred
Muusikkohaastattelu 10.5.2018
FiBOn taiteellisena suunnittelijana toimiva Pauliina Fred on monipuolinen ja moneen ehtivä muusikko, minkä voit todeta oheisesta haastattelusta.
Nimi
Pauliina Fred
Soitin
Traverso (ja muut historialliset huilut) ja nokkahuilut
Lyhyt esittely
Aloitin tämän vuoden alussa FiBOn taiteellisena suunnittelijana, toimin huilistina Suomen ja Norjan barokkiorkestereissa, soitan Bravade-kvartetissa, Bellman-triossa ja yritän koulia kahta poikaani ihmisiksi.
Kerro itsestäsi.
Olen kotoisin Kirkkonummelta ja puoliksi savolainen ja puoliksi stadilainen (ja 12,5 %:sti venäläinen:)). Lähisuvussani ei ole yhtään muusikkoa, eikä lapsuudenkodissani ollut musiikki läsnä muuta kuin minun tuottamanani. Lapsena kielsin äitiäni laulamasta minulle, josta voi päätellä jotain. Isäni tosin rakasti jazzia ja osti minulle paljon jazz-levyjä, ja äitini vei minua klasari-konsertteihin. Vanhemmat kannustivat musiikinharrastamistani ja miettivät usein, olenkohan vaihdokas.
Kuinka päädyit soittimeesi? Kuka tai mikä tekijä sen valitsi?
Soittimenvalintaani vaikutti kaksi asiaa: Mozartin Taikahuilu-ooppera ja Vesa-Matti Loiri. Taikahuilu oli ensimmäinen ooppera, jonka koin 8-vuotiaana Savonlinnan oopperajuhlilla. Esityksen jälkeen totesin yksioikoisesti, että haluan soittaa huilua. Samoihin aikoihin olin nähnyt ja kuullut Vesa-Matti Loirin kiihkeää huilismia tv:ssä, joten valinta oli päivänselvä.
Jouduin kasvattelemaan käsieni pituutta poikkihuiluun riittäviksi ja odotellessani soitin nokkahuilua, joka on pysynyt matkassani siitä asti (lukuun ottamatta murrosiän cool-kautta).
Traverso esiteltiin minulle musiikkileirillä ollessani 18-vuotias ja kohtalaisen kyllästynyt modernin huilun virtuoosiohjelmistoon. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Soitin leirin puhelinkopista äidilleni kahdella markalla kysyäkseni, että saanhan ostaa tämän ihanan huilun. Sain!
Mikä sinua inspiroi muusikkona ja muutenkin?
Suuremman kokeminen, hetkessä eläminen ja sanaton kommunikointi.
Mikä muu taiteenlaji on itsellesi läheisin?
Teatteri ehdottomasti! Olen käynyt tänäkin keväänä katsomassa jo viisi teatteriesitystä. Samaan aikaan kun pyrin Sibelius-Akatemiaan, pyrin myös Teatterikorkeakouluun. Toiseen pääsin, mutta siinä toisessa oli paljon hauskemmat pääsykokeet!
Mikä on suurin musiikillinen unelmasi?
Soittaa 1. huilua Mozartin Taikahuilussa Savonlinnan oopperajuhlilla periodisoittimin.
Mikä on lempimatkakohteesi ja miksi?
Pohjois-Norja. Avomeri ja vuoret ovat kauneinta, mitä tiedän.
Millaisessa paikassa sielusi lepää?
Pienessä Saimaan saaressa Pihlajavedellä, jossa mökimme nököttää. Joutilaisuus, puhdas vesi, auringonlaskut tyynenä kesäyönä saaren kallioilta ihailtuna sekä loputon uiminen ja saunominen ovat sielunhoitoa ja lepoa parhaimmillaan.
Miten koet oman taiteen parissa työskentelysi vaikuttavan laajemmin yhteiskuntaan?
Vaalin, toitotan ja osoitan arvoja, jotka eivät liity talouskasvuun, materian kuluttamiseen eivätkä valtaan.
Miksi koet mielekkääksi soittaa yli 300 vuotta vanhaa musiikkia?
Koska se koskettaa ja puhuttelee aina vaan ja tuomiopäivään saakka.
Valitse suosikkisi FiBOn kevään 2018 konserttitarjonnasta ja kerro perustelut valinnallesi.
Purcellin Dido ja Aeneas -ooppera, joka esitetään juuri näinä päivinä tätä kirjoittaessani ja jota itse en valitettavasti pääse kokemaan. Teos on ihana, ja olen kuullut kollegoilta harjoitusten tuoksinasta, että niin on myös projektin kekseliäs ja ammattitaitoinen nuori kapellimestari Justin Doyle.
Onko sinulla jokin pahe tai ”salainen” erikoistaito?
Olen aika taitava elämään hetkessä; tämä on sekä erikoistaitoni että paheeni.
Jos sinun pitäisi juosta Cooperin testi tai leipoa tarjottavat 30 hengen kesteille, kumman tehtävän valitsisit?
Juoksisin ehdottomasti Cooperin testin! Rakastan hiihtämistä ja heti kakkosena juoksemista, kun taas leipominen ja ruuanlaitto eivät sykähdytä minua lainkaan. Mutta ne 30 henkilöä kutsuisin (ja kutsunkin!) kyllä kotiini juhliin, jos tuovat pullat mukanaan!