Jussi Chydenius ja uunituore De profundis -teos
22.10.2015
Sunnuntaina 25.10. kantaesityksensä saavan, Dominanten ja FiBOn kuorolle ja barokkiorkesterille tilaaman De profundis -teoksen säveltäjä Jussi Chydenius kertoo tässä haastattelussa muun muassa taustastaan, sävellystyöstään ja tulevista työkuvioistaan.
Millainen on musiikillinen taustasi?
Olen elättänyt itseni muusikkona vuodesta 1991 - ensin rumpalina Don Huonot -rockyhtyeessä ja vuodesta 2001 bassolaulajana lauluyhtye Rajattomassa. Opintoni musiikin saralla ovat lähes olemattomat, mutta tekemällähän oppii.
Kuinka tarkkoja toiveita sinulle annettiin, kun kyse oli tilausteoksesta?
Lähdin tekemään leimallisesti kuoroteosta. Olen säveltänyt kerran aiemminkin Dominantelle ja tiedän, mitä he osaavat ja mistä heissä erityisesti pidän. Tällä kertaa kyseessä oli säestyksellinen teos ja vieläpä barokkiorkesterille, jolle kirjoittamisesta minulla ei ole minkäänlaista kokemusta. Suostuin tietysti.
Mistä säveltäminen lähti tällä kertaa käyntiin? Onko sävellyksen syntyprosessi aina samantyyppinen?
Minulla on tapana äänittää musiikillisia ideoita puhelimeeni. Teoksen aloittava sointuprogressio löytyi sieltä. Suurin osa teoksesta syntyi viikossa tammikuussa 2015 Villa Vikanissa, Musiikin edistämissäätiön residenssissä Raaseporissa.
Teoksesi De profundis pohjautuu psalmiin 130. Mikä on psalmin sisältö? Miksi valitsit juuri kyseisen psalmin?
De profundis on teksti, johon on sävelletty useita loistavia sävellyksiä. Olen jo vuosia ajatellut, että joskus olisi kiinnostavaa säveltää oma näkemykseni siitä. Nautin säveltäjänä siitä, että minun ei tarvitse yrittää viihdyttää ketään. De profundis on teksti, jossa tuo tarve on mielestäni minimissään. Ajatus siitä, että teoksen ”minä” on tilanteessa, jossa hän kirjaimellisesti huutaa apua, oli koko ajan mielessäni. Kaiken epätoivon keskellä näkyy aika ajoin toivon pilkahdus. Aina on toivoa!
Olet säveltänyt monenlaista musiikkia erilaisille esittäjille. Ovatko sävellykset selvästi omia yksilöitään vai onko tiettyjä seikkoja, jotka toistuvat jollakin tavalla eri teoksissa?
Teksti on useimmissa sävellyksissäni pääosassa ja en oikein osaa kuvitella itseäni instrumentaalimusiikin säveltäjänä.
Mikä on suhteesi barokkisoittimiin? Entä mitä ajattelet barokkibuumista?
Suhteeni barokkisoittimiin on kunnioittavan etäinen. De profundiksen sävellysprosessin aikana kuuntelin kuitenkin aika ajoin barokin ajan orkesteriteoksia, jotta jonkinlainen kuulokuva siitä, miltä orkesteri kenties tulee kuulostamaan, säilyisi.
Miltä tuntuu omien teosten kuuleminen ensimmäistä kertaa esitettynä? Kuulostavatko ne aivan samalta kuin olet ajatellut/tarkoittanut?
Sävellyksen kuuleminen ensi kertaa esitettynä on aina jännittävää. Pyrin siihen, että sävellykseni olisivat mielenkiintoisia sekä sen esittäjille, että kuulijoille. Vain se, miltä sävellys kuulostaa, on tärkeää - ei se, miltä se paperilla näyttää. Yleisöllä ei kuitenkaan ole partituuria edessään. On myös aina kiinnostavaa kuulla kulloisenkin kuoronjohtajan tai kapellimestarin tulkinta sävellyksestä.
Olet monipuolinen muusikko. Onko jokin musiikin tekemisen laji sinulle läheisin?
Olen tosiaan ollut onnekas ja saanut tehdä monenlaista työtä musiikin parissa. Läheisin niistä on tällä hetkellä laulaminen, koska se on päivätyöni. Eniten ehkä nautin säveltämisestä, tai oikeammin sävellyksen valmistumisesta. Itse sävellysprosessi on usein varsin kivulias.
Mitä tulevaisuutesi musiikin alalla sisältää?
Rajattoman riveissä suuntaamme marraskuussa parin viikon Aasian kiertueelle, ja sen jälkeen loppuvuosi kuluukin perinteisesti ympäri Suomen joululauluja laulaen. Kuorosävellystilauksia minulla on vuosille 2016 ja 2017 riittävästi, onpa mukana yksi mittavampi teos kuorolle ja orkesterillekin.