Bach – Köthenin Vivaldi
Kirjoittanut Antti Tikkanen 15.9.2015
Suomalaisen barokkiorkesterin taiteellinen johtaja ja viulusoolot Residenssisarjan avauskonsertissa soittava Antti Tikkanen kertoo kirjoituksessaan, millaisia vaikutteita Bach sai Vivaldilta ja miten ne näkyvät konsertissa soitettavissa Brandenburgilaisissa konsertoissa.
Tunnemme useita sellaisia tarinoita, joissa säveltäjä kuulee jonkun erityisen karismaattisen ja taitavan muusikon esiintyvän tai saa käsiinsä uutta ja uudistavaa musiikkia ja haltioituu kokemastaan siinä määrin, että tuo vaikutelma päätyy tuleviin teoksiin. Johann Sebastian Bach ei ollut poikkeus.
Kun Bach sai ensimmäisen Vivaldi-kylpynsä nuottimateriaalin muodossa Weimarissa 1713, uusi tuttavuus ja Vivaldin konserttotyyli imeytyivät osaksi Bachin omaa ääntä. Tämä on selvästi huomattavissa eri tasoilla, kun vertailee vaikkapa Vivaldin monen solistin ja eri soittimen konserttoja Bachin vastaaviin. Näistä Bachin joukkosolistikonsertoista kuuluisimmat ovat tietenkin Brandenburgilaiset konsertot, joista numerot kolme ja neljä kuullaan syyskuun 27. päivä Ritarihuoneella Helsingissä. Konsertot syntyivät Bachin työskennellessä Köthenin hovissa 1717–1723.
Kolmannen Brandenburgilaisen erikoisuus on tietynlainen kolmen eri sooloryhmän – viulut, altot ja sellot – välinen tennisottelu, jossa yksittäinen soittaja ei niinkään ole se tärkein tekijä, vaan kokonaisuuden luovat kaikki pelin osaset, aivan kuten muurahaispesässä (jos yhdeksänhenkistä soittajistoa voi verrata muurahaispesään). Erikoista on myös se, että konsertossa ei virallisesti ole varsinaista toista osaa, vaan sen roolin tekevät kaksi sointua, jotka voisivat tietenkin olla myös Vivaldi-inspiroituneita, mutta hyvin tiivistetysti: Vivaldilla on nimittäin hämmentävän paljon väliosia, joissa on vain muutama hassu sointu, joilla kuulija johdatetaan sopivaan sävellajiin. Kolmas osa on hilpakka ralli.
Neljännen konserton asetelma on selkeämmin solistit vastaan kaikki, mutta sieltäkin sooloviulustemmasta ryöpsähtää esiin hybridi Bach–Vivaldi molemmissa ääriosissa; tilanne, jossa solistin sormet ja aivot joutuvat yhtäkkisen adrenaliinipurkauksen valtaan. Mutkan jälkeinen äkkijarrutustilanne saksalaisella moottoritiellä saattaa tuntua samalta...
Nähdään konsertissa!
Antti Tikkanen