
Vespro della Beata Vergine
Varhaisbarokin kirkkomusiikin merkkiteos
Monteverdi
Kaisa Kelloniemi, sopraano
Anu Mattila, sopraano
Taavi Niinimaa, tenori
Juho Punkeri, baritoni
Jussi Lehtipuu, baritoni
Solistit kuorosta: Sanna-Mari Sajakorpi ja Tiina Ollikainen, sopraano, Lauri Pauniaho ja Janne Salmenkangas, baritoni
Harjun kamarikuoro
Suomalainen barokkiorkesteri
Heikki Liimola, johtaja
Italialainen varhaisbarokin mestari Claudio Monteverdi (1567–1643) eli aikana, joka oli tärkeä vedenjakaja musiikissa: renessanssi oli päättymässä, ja barokin estetiikka valtasi musiikin.
Monteverdin kirkkomusiikin kirkkain timantti Vespro della Beata Vergine, Maria-vesper on vuodelta 1610. Yhtenä syynä teoksen syntyyn oli säveltäjän oma elämäntilanne. Vuonna 1608 Monteverdi koki henkilökohtaisen kriisin: vaimon kuolema oli jättänyt säveltäjän yksin huolehtimaan kolmesta lapsesta ja saattanut Monteverdin taloudellisiin vaikeuksiin.
Monteverdin työ jousisoittajana ja myöhemmin maestro di cappellana Mantovassa, Gonzaga-suvun hovissa, ei ollut koskaan tuottanut hyvin. Siksi hän alkoi suunnitella irtisanoutumista. Tässä tilanteessa Monteverdi sävelsi kokoelman, joka sisälsi messun ja musiikkia Neitsyt Marialle omistettuun vesperiin. Maria-vesper oli syntynyt.
Monteverdi otti teoksen mukaansa Roomaan 1610, sillä hän halusi esitellä teoksen henkilökohtaisesti sen omistuksen kohteelle paavi Paavali V:lle. Tausta-ajatuksena Monteverdillä oli saada pojalleen Francescolle vapaaoppilaspaikka Rooman seminaarissa. Säveltäjän yritykset todistaa itsensä kelvolliseksi kirkon palvelijaksi onnistuivat, sillä elokuussa 1613 Claudio Monteverdi nimitettiin Venetsian Pyhän Markuksen kirkon maestro di cappellaksi.
Monteverdin Maria-vesper noudattaa perinteistä vesperin eli iltajumalanpalveluksen rakennetta. Siihen kuuluvat psalmit, hymni ja Magnificat-kantikum. Psalmeihin liittyvät kahteen osaan jaetun kuoron osuudet sekä sonaatti ja Maria-hymni Ave maris stella. Esityskokoonpano vaihtelee numeroidun basson (basso continuo) säestämistä sooloista kahdeksanäänisiin kuoroihin.
Maria-vesperin ulottuvuudet ovat lähes kolossaaliset. Musiikki hehkuu menneen renessanssin kirkkaita värejä ja absoluuttista kauneutta. Toisaalta se ihastuttaa kuulijansa alkaneen barokin monipolvisuudella, koristeellisuudella ja laulettavien tekstien dramaattisella maalailulla.
Risto Nordell esittelee teoksen konsertin aluksi, kello 18 alkaen.