Matteus-passio
Reformaatio 500 vuotta -juhlaesitys
Bach
Heikki Rainio, tenori (evankelista)
Juha Kotilainen, baritoni (Jeesus)
Pia Pajala, sopraano
Teppo Lampela, altto
Jussi Salonen, tenori
Nicholas Söderlund, basso
Vox Cantorum -kamarikuoro Hämeenlinnan ja ympäristön kuoroja
Drottningholms Barockensemble
Suomalainen barokkiorkesteri
Erik Söderblom, ohjaaja
Heikki Seppänen, johtaja
Useimmilla meistä on ainakin jonkinlainen perusmielikuva Bachin Matteus-passiosta: passio kertoo meille Jeesuksen kärsimisestä ja kuolemasta musiikin kautta. Harva meistä kuitenkaan tuntee passiota syvemmin. Teokseen sisältyy paljon symboliikkaa, ja sen rakenne on monikerroksinen.
Bach käytti barokin ajalla tyypillisiä musiikin keinoja nerokkaammin kuin kukaan toinen. Matteus-passiossa sävelkuviot voivat kuvata käärmeen kiemurtelua ja staccatot pisaroivia kyyneleitä. Soinnut ja intervallit ilmentävät esimerkiksi ivaa tai hämmästystä. Passio sisältää myös lukusymboliikkaa, jossa nuottien, sanojen tai tahtien määrällä viitataan tekstissä esiintyviin määriin tai tiettyihin raamatunkohtiin: kahdeksan bassonuottia on kahdeksan opetuslasta ja 13 tahtia ja seitsemän kuudestoistaosakuviota viittaavat Sakarian kirjan luvun 13 jakeeseen seitsemän. On hyvä muistaa, että Matteus-passiossa ei soi pelkästään tuska ja murhe, vaan se kuvaa myös muun muassa ehtoollisen asettamisen majesteettisuutta, iloa ehtoollisen lahjasta ja Jeesuksen kärsimyksen kauneutta ihmisten kannalta.
Yleensä Matteus-passio kuullaan konserttiversiona. Reformaatio 500 vuotta -juhlavuoden kunniaksi Hämeenlinnassa nähdään dramatisoitu versio, jossa solistit ja kuorolaiset kuljettavat pääsiäiskertomuksen juonta eteenpäin näyttämöllä. Esitys ei niinkään vie meitä 2000 vuoden taakse vaan paremminkin tuo Jeesuksen ajan tapahtumat meidän aikaamme.