Don Quijote ja muita tarinoita
Barokin klassikkoteoksia
Telemann–Vivaldi–Purcell–Händel
Hanna Haapamäki, nokkahuilu ja traverso
Suomalainen barokkiorkesteri
Kirjallisuus ja romaanihahmot ovat kautta aikojen inspiroineet lukemattomia säveltäjiä. Espanjalaisen Miguel de Cervantesin (1547–1616) veijariromaani Don Quijote (1605/1615) kuuluu maailmankirjallisuuden klassikoihin, ja kirjan tapahtumarikas juoni innoitti myös Georg Philipp Telemannia. Hän tarttui teokseen pariinkin otteeseen, orkesterisarjan ja oopperan muodossa. Alkusoittosarja Burlesque de Quichotte kuvailee värikkäästi romaanin avainhetkiä ja henkilöitä Don Quijotea, Sancho Panzaa ja prinsessa Dulcineaa.
Toinen monia säveltäjiä inspiroinut kirjailija oli englantilainen William Shakespeare (1564–1616), jonka näytelmä Kesäyön unelma (1595/1596) on ollut innoituksen lähteenä muun muassa Felix Mendelssohnin samannimiselle orkesteriteokselle. Shakespearen maanmies Henry Purcell sävelsi näyttämömusiikkinsa The Fairy Queen näytelmän pohjalta tehtyyn librettoon.
Tarinat voivat olla musiikin alkulähteenä, mutta musiikkiteoksia ympäröivät usein myös lukemattomat legendat. Georg Friedrich Händelin orkesteriteos Water Music (Vesimusiikki) esitettiin vuonna 1717 Lontoossa Thames-joella kelluvalla lautalla, jota nouseva vuorovesi työnsi ylävirtaan. Joki oli täynnä veneitä ja rannat pullollaan kaupunkilaisia. Toisella lautalla matkannut kuningas Yrjö I ihastui musiikkiin niin, että vaati sitä esitettäväksi yhä uudestaan ja uudestaan sekä meno- että paluumatkalla. Sitä, kuinka monta kertaa kappale tuon illan ja yön aikana kuultiin, ei tietäne varmasti enää kukaan...
Veden ja joella kelluvien gondolien kaikuja kuulee myös venetsialaisen Antonio Vivaldin musiikissa. Hänen laajan tuotantonsa yksi tunnetuimpia teoksia on C-duuri-konsertto sopraniinonokkahuilulle.
Kesto: 1 t 30 min (sis. väliajan)