Vergnügte Ruh, beliebte Seelenlust
Protestanttista kirkkomusiikkia ennen ja jälkeen Bachin
Schein – Tunder – Buxtehude – J. C. Bach – Bernhard – Mozart – J. S. Bach
Susanne Langner, altto
FiBO Players
”Musiikki on Jumalan kauneimpia ja ihanimpia lahjoja”, kirjoitti Martti Luther. Uskonpuhdistaja tunnettiin musiikinrakastajana, joka halusi reformoidun jumalanpalveluksen olevan myös uudenlaisen, osallistavan musiikin tapahtumapaikka. Reformaation 500-vuotisjuhlan jälkimainingeissa Suomalainen barokkiorkesteri omistaa konserttinsa Pohjois-Saksan luterilaisille säveltäjille 1600-luvun alusta 1700-luvulle.
Luterilaisuus käänsi uuden lehden kirkkomusiikin historiassa. Huima uutuus olivat kansankieliset virret. Luther kollegoineen sävelsi ja sanoitti suuren määrän virsiä, jotka alkoivat nopeasti elää omaa elämäänsä luterilaisissa sävellyksissä. Ensimmäisten sukupolvien luterilaiset säveltäjät, kuten Johann Hermann Schein, rakensivat uuden reformoidun ohjelmiston kivijalan. Seuraavat sukupolvet yhdistivät Schützin johdolla venetsialaisen monikuoromusiikin ja saksalaisen varhaisbarokin omintakeiseksi, pohjoissaksalaiseksi luterilaiseksi tyyliksi, jonka huippuna oli väkevästi musiikin kautta puhuva kantaatti. Näitä 1600-luvun pohjoissaksalaisia barokkisäveltäjiä olivat muun muassa tässä konsertissa esillä olevat Franz Tunder, Christoph Bernhard sekä suuri Dietrich Buxtehude, jota J. S. Bach ihaili. Bach itse tuli väkivahvasta muusikkosuvusta; tässä konsertissa kuullaan myös hänen vanhempaa pikkuserkkuaan Johann Christoph Bachia.
Konsertti huipentuu Bachin kantaattiin Vergnügte Ruh, beliebte Seelenlust kokeneen Bach-tulkin Susanne Langnerin laulaessa solistina. Bachin Leipzigin Tuomaskanttorina kirjoittamat kantaatit ovat kirkkomusiikin jalokiviä ja nimenomaan luterilaisen musiikin hienoimpia ilmentymiä.
Tuomaskanttorina Bach työskenteli protestanttisen opin ydinalueella. Puhdasoppisuuden aikana musiikkiakin vahdittiin tarkasti, ja kaupunginisät ilmaisivat usein närkästyksensä taiturillisen luovaa Bachia kohtaan. 1700-luvun lopulla kirkkomusiikki alkoi vapautua pelkästä opin ilmentäjästä yksilöllisemmin hengelliseksi musiikiksi. Esimerkiksi Mozart, harras katolinen, kunnioitti Bachia sovittamalla tämän fuugia jousitriolle ja kommentoiden niitä omilla johdannoillaan. Tästä kokonaisuudesta kuullaan nyt ensimmäinen teospari, jonka fuugan malli on otettu Bachin Das wohltemperierte Klavier -kokoelmasta.
Kesto: 1 t 45 min (sis. väliajan)
Petteri Pitko alustaa konsertin Ritarihuoneella 9.2. kello 18–18.30.