Ach so!
Barokkimusiikkia Saksasta
J. S. Bach – Händel – Telemann
Juho Punkeri, tenori
Hanna Haapamäki, nokkahuilu ja traverso
Pauliina Fred, traverso
FiBO Players
Jos barokkisäveltäjistä koottaisiin all stars -joukkue, siinä jyräisivät Italia ja Saksa. Vaikka Italialla on maine barokin suurmaana, tyypillinen mielikuva barokkimusiikista vastaa jotakuinkin myöhäisbarokin saksalaissäveltäjien tyyliä, ja koko länsimaisen taidemusiikin kartalla Bachin ja Händelin nimet ovat tunnetuimpien joukossa. Suosion syitä on monia, mutta yhtenä tekijänä lienee saksankielisten barokkisäveltäjien valppaus yhdistellä eurooppalaisten tyylien parhaita puolia.
Johann Sebastian Bachin ja Georg Friedrich Händelin urapolut olivat hyvin erilaiset: Bach vietti koko elämänsä kapealla maantieteellisellä alueella, kun taas Hallessa syntynyt Händel kypsyi Italian-opintomatkallaan ja siirtyi Englantiin kansainväliseksi tähtisäveltäjäksi. Händel ja Bach olivat ikätovereita, ja konsertin kolmas säveltäjänimi Georg Philipp Telemann, Bachin läheinen ystävä, oli heitä vain pari vuotta vanhempi.
Konsertti herkuttelee myöhäisbarokkimusiikin runsaudella. Se avaa ikkunan aikakauteen, jolloin suurimuotoinen musiikki – ooppera, oratorio ja orkesteriteokset – kehittyivät kohisten. Toisaalta pienimuotoista musiikkia tarvittiin yhä lisää vaurastuvan porvariston olohuoneisiin.
Bachin orkesterisarjat, joista nyt kuullaan numero 2, ovat nykyperspektiivistä todellinen orkesterisäveltämisen virstanpylväs. Päätösteoksena on kekseliään Telemannin konsertto, jonka solisteina kisailevat nokkahuilu ja traverso. Konsertin päähenkilönä on kuitenkin hurmaava Händel, jolta kuullaan kimara kappaleita englanninkielisistä aarioista intiimiin kamarimusiikkiin.
Pauliina Fred alustaa Kanneltalon konsertin Kanneltalon kahvilassa 7.3. kello 18.15–18.45.