Syntymän ilo, ihme ja taika
Adventtimusiikkia eri vuosisadoilta
Musiikkia keskiaikaisista kokoelmista & Praetorius–Franck–Rosenmüller–Tunder–Bovicelli–Merulo–Viadana–Scarlatti
Tuuli Lindeberg, sopraano
Anna-Maaria Oramo, clavisimbalum, cembalo ja musiikin johto
FiBO Players
Suomalaisen barokkiorkesterin joulukausi käynnistyy Anna-Maaria Oramon ja Tuuli Lindebergin ideoimalla kokonaisuudella adventtimusiikkia, joka soi kirkkosalin sijaan konserttisalissa. Talvipäivän seisaus on ollut kautta ihmiskunnan historian valon lisääntymisen ja perheyhteyden juhla, joka loi toivoa keväästä ja helpommasta elannosta. Se liitettiin kristinuskoon ja Kristuksen syntymään hyvin varhaisessa vaiheessa. Adventti, valon odotuksen aika, on myöhemmin ollut lännen kirkkovuotta rytmittävässä taiteessa rakastettu aihe kautta vuosisatojen.
Keskiaikaisessa musiikissa kristillinen ja luonnosta ammentava symboliikka yhdistyvät, ja Neitsyt Mariaa kuvaillaan usein ruusun ja tähden symbolein. There is no rose of such virtue lauletaan Cambridgen Trinity-kokoelman joululaulussa 1400-luvun alkupuolelta. Sanan virtue ymmärretään herkästi tarkoittavan vain hyvettä, mutta sen etymologia viittaa myös esimerkiksi kasvien parantavaan voimaan. Stella maris eli meren tähti, varhaiskeskiajalla syntynyt Marian kutsumanimi, puolestaan johdattaa ajatukset merenkulkijaa johdattavaan yötaivaan kompassiin. Konsertissa kuultava keskiaikainen musiikki on peräisin eri lähteistä ympäri Eurooppaa. Sen Mariaan liitetty symbolinen allegoria puhuttelee vielä nykykuulijaakin väkevästi.
Myöhäisrenessanssin ja barokin musiikissa painopiste siirtyi konkreettisempiin, kristinuskon ydinteemoja selväsanaisemmin julistaviin adventin symboleihin kuten syntymään, enkeleihin ja Jeesuksen ja Marian persooniin. Omasta aarteistostamme kuullaan musiikkia Naantalin birgittalaisluostarin hetkipalveluksissa käytetystä Cantus sororumista ja tunnetusta kiertävien koulupoikien Piae Cantiones -kokoelmasta. Michael Praetoriuksen (1571–1621) ja Franz Tunderin (1614–1667) teoksissa iloitaan lapsen syntymästä, ja Giovanni Battista Bovicellin (1550–1594) ja Ludovico Viadanan (1560–1627) teoksissa enkeleillä ja paimenilla on keskeinen osansa valon sanoman välittämisessä. Konsertin lopuksi kuullaan Suomessa harvoin esitetty Alessandro Scarlattin (1660–1725) adventtikantaatti Cantata pastorale per la Nascita di Nostro Signore. Kokonaisuutta kehystävät upeat instrumentaaliteokset.
Kesto: 1 t 45 min (sis. väliajan)
Anna-Maaria Oramo ja Tuuli Lindeberg alustavat konsertin Ritarihuoneella 30.11. kello 18–18.30 ja Tampere-talon Aulaklubilla 1.12. kello 17–17.30.