Kajsa Dahlbäck. Kuva: Jouni Harala.
Su 3.9.2023 klo 16 Kristiinankaupungin kirkko, Kristiinankaupunki
Christina Baroque
Ma 4.9.2023 klo 19 Ritarihuone, Helsinki
Ritarihuoneen residenssisarja
Su 1.10.2023 klo 16 Saksalainen kirkko, Tukholma

Ruotsin Händel

Johan Helmich Roman Lontoossa ja Tukholmassa

Roman–Händel

Kajsa Dahlbäck, sopraano
Drottningholmin barokkiyhtye
Suomalainen barokkiorkesteri

×

Johan Helmich Romania (1694–1758) on kutsuttu usein Ruotsin Händeliksi. Ruotsin hovissa huomattiin jo varhain nuoren viulistin lahjakkuus: Roman esiintyi jo seitsemän vuoden ikäisenä hovissa, ja 17-vuotiaana hänelle tarjottiin virkaa hovikapellin soittajana. Lontooseen opintielle lähtenyt Roman soitti viulua Georg Friedrich Händelin (1685–1759) oopperaorkesterissa King's Theatressa. Lontoo tarjosi suuren maailman taidevirtauksia, ja Roman sai opiskella kenraalibassoa ja säveltämistä Johann Christoph Pepuschin ja Attilio Ariostin johdolla.

Kun Roman myöhemmin kutsuttiin takaisin kotimaahansa hovin palvelukseen, palasi hän sinne huomattavan inspiroituneena ja musiikillisesti avarakatseisempana. Lontoon vaikutteiden ansiosta Roman vaikutti suuresti ruotsalaisen musiikkielämän kehitykseen. Häntä ei siis syyttä kutsuta ruotsalaisen musiikin isäksi. Kruununprinssi Aadolf Fredrikin ja prinsessa Loviisa Ulriikan elokuussa 1744 vietettyihin häihin sävelletty laajamuotoinen Drottningholmsmusiken-orkesterisarja on varmasti Romanin tunnetuin teos, josta kuullaan nyt osia. Ohjelmassa on otteita myös Bröllopsmusik-kantaatista (1729), joka on näyte Romanin ruotsinkielisestä laulumusiikista. Sitä on pidetty tärkeimpänä syynä säveltäjän nimittämiseen kuninkaalliseen tiedeakatemiaan vuonna 1740.

Händelin loistokkaina Lontoon-vuosina 1700-luvun alussa syntyi italialaistyylisiä oopperoita. Händel oli juuri viettänyt muutamia vuosia Italiassa ja omaksunut italialaisen tyylin. Kantaatin Il delirio amoroso (Rakkauden harha) hän sävelsi jo Roomassa vuonna 1707 mesenaattinsa kardinaali Benedetto Pamphilin (1654–1730) librettoon. Kantaatissa Cloris yrittää pelastaa Thirsis-rakkaansa tuonelasta. Kantaatti on erityisen ekspressiivinen, ja sillä on kovin yllättävä loppu: tuntuu siltä kuin Händel olisi suunnitellut siihen tanssikohtauksen. Roomassa oopperoiden esittäminen oli kuitenkin paavin päätöksellä kielletty. On mahdollista, että näyttämöllisen kantaatin avulla saatettiin luovasti kiertää paavin kieltoa. Kantaatti sisältää virtuoosisia soolo-osuuksia niin soittajille kuin laulajallekin ja monia musiikillisia yllätyksiä – aivan kuten pienoisooppera!

Kesto: 1 t 30 min (sis. väliajan)

Yle Vegan entinen klassisen musiikin toimittaja Bertil Blom alustaa konsertin Ritarihuoneella 4.9. kello 18–18.30. Tilaisuus on osittain suomeksi ja osittain ruotsiksi.

Konsertin ruotsinkielinen sivu on täällä.

×
Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen saavuttamiseksi.

Välttämättömät  ja toiminnalliset evästeet vaaditaan sivuston toimimiseksi. Tilastollisia evästeitä käytetään anonyymin käyttötilaston keräämiseksi.  Markkinoinnillisilla evästeillä tehostetaan konserttien näkyvyyttä sivustoilla. Voit päättää itse mitä evästeitä sallit käytettäväksi.

Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen saavuttamiseksi.

Välttämättömät  ja toiminnalliset evästeet vaaditaan sivuston toimimiseksi. Tilastollisia evästeitä käytetään anonyymin käyttötilaston keräämiseksi.  Markkinoinnillisilla evästeillä tehostetaan konserttien näkyvyyttä sivustoilla. Voit päättää itse mitä evästeitä sallit käytettäväksi.

Evästeasetuksesi on tallennettu.