Kuva: Aino Jalkanen
La 17.7.2021 klo 20.30 Västanfjärdin uusi kirkko, Västanfjärd
Kemiönsaaren musiikkijuhlat

Ranskalaisia muotokuvia

Hovimuusikoita ja vieras naapurimaasta

Marais–Rameau–Telemann

FiBO Players:
  Pauliina Fred, traverso
  Anthony Marini, viulu
  Louna Hosia, viola da gamba
  Petteri Pitko, cembalo
  Eero Palviainen, teorbi

×

Ranskalaisen barokin soitinmusiikin tärkeimmät muodot olivat tanssisarja ja karakteerikappaleet. Tanssisarjojen valtava määrä kuvastaa tanssin suurta merkitystä hovin ja yläluokan sosiaalisessa kanssakäymisessä, ja musiikillisiin muotokuviin säveltäjät taas piirsivät kollegoitansa ja muita ajan taiteilijoita sekä heidän suojelijoitansa ja mesenaattejansa.

Gambisti Marin Marais’n hahmo on ikuistunut myös Gérard Depardieun esittämänä 1990-luvun alun kulttielokuvaan Kaikki elämäni aamut. Lahjakas Marais nousi käsityöläisperheen pojasta Ludvig XIV:n hovin ja oopperan korkeimpiin asemiin, ja häntä arvostettiin laajalti aikansa merkittävämpänä gambavirtuoosina. Marais’n sävellystuotanto käsittää neljä oopperaa, suuren määrän musiikkia viola da gamballe ja triokokoonpanolle sävelletyn kamarimusiikkikokoelman Pièces en trio. Nyt kuullaan valikoima osia tästä vuonna 1692 julkaistusta kokoelmasta.

1700-luvun puolivälissä Ranskan merkittävimpiin säveltäjiin kuului Jean-Philippe Rameau. Hän oli tunnettu ennen muuta oopperoistaan, mutta hänen sävellystuotantoonsa kuuluu myös kantaatteja, cembalomusiikkia ja vuonna 1741 julkaistu kokoelma Pièces de clavecin en concert. Se sisältää viisi laajamuotoista konserttoa, joiden osista useat on nimetty ajan merkkihenkilöiden mukaan. Nyt kuultava konsertto alkaa Jean-Benjamin de Laborden (1734–1794) muotokuvalla. Laborde oli Ludvig XV:n hovimies ja itsekin taitava muusikko. Toinen osa on nimetty cembalisti Anne-Jeanne Bouconin (1708–1780) mukaan. Konsertoissa kuullaan myös aikakauden tyypillisiä tansseja, kuten toisen konserton viehkeät menuetit. Jotkut osien nimistä taas kuvaavat henkilöiden luonteenpiirteitä tai ominaisuuksia. Kolmannen osan nimi ”L’Agaçante” viittaa härnäämistä tai kiusoittelua tarkoittavaan verbiin agacer. Kenties kyseessä on kiusoittelevan viettelijän muotokuva… 

Saksalainen Georg Philipp Telemann oli aikanaan erittäin tunnettu niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Hänen Pariisin-vierailunsa yhteydessä vuonna 1738 julkaistiin ns. Pariisilaiskvartetot, joiden kantaesityksen Telemann itse soitti yhdessä huilisti Michel Blavet’n, viulisti Jean-Pierre Guignonin, gambisti Jean-Baptiste Forquerayn ja cembalisti-sellisti Édouardin kanssa. Telemann tunsi syvällisesti aikansa musiikilliset tyylit, ja Pariisilaiskvartetoissa kuuluu selkeästi ranskalaisen musiikin vaikutus. Suurimuotoisen e-molli-kvarteton aloittaa ranskalainen alkusoitto, jota seuraa joukko tyyliteltyjä tanssiosia. Teoksen päättää laaja chaconne-osa, jonka variaatiot ja harmoninen maailma ovat poikkeuksellisen kekseliäitä ja ilmaisuvoimaisia.

Kesto: 45 min (ei väliaikaa)

×
Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen saavuttamiseksi.

Välttämättömät  ja toiminnalliset evästeet vaaditaan sivuston toimimiseksi. Tilastollisia evästeitä käytetään anonyymin käyttötilaston keräämiseksi.  Markkinoinnillisilla evästeillä tehostetaan konserttien näkyvyyttä sivustoilla. Voit päättää itse mitä evästeitä sallit käytettäväksi.

Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen saavuttamiseksi.

Välttämättömät  ja toiminnalliset evästeet vaaditaan sivuston toimimiseksi. Tilastollisia evästeitä käytetään anonyymin käyttötilaston keräämiseksi.  Markkinoinnillisilla evästeillä tehostetaan konserttien näkyvyyttä sivustoilla. Voit päättää itse mitä evästeitä sallit käytettäväksi.

Evästeasetuksesi on tallennettu.