Blogi

Maria Magdaleena eli pelastus -konsertti

Konsertin ideoinut kaksikko, näyttelijä Jussi Lehtonen ja muusikko Mikko Perkola, kertoo lyhyessä haastattelussa konsertin syntyyn vaikuttaneista seikoista.

Keskustelimme Cibrán Sierra Vázquezin kanssa sunnuntain 8.2.2015  konsertista Ritarihuoneella. Cibrán kertoo konserttiin liittyvistä teemoista.

Yhtenä opettavaisimmista kokemuksistani kouluajoiltani muistan, kuinka näin kerran opettajanhuoneen avonaisen oven kautta äidinkielen lehtorin menevän vessaan. Yht’äkkiä tajusin, että opettajatkin olivat ihmisiä.

Jossakin vaiheessa havahduin samaan seikkaan barokin ajan musiikkimestareiden suhteen. Tottahan peruukkimuotokuvien takana piili myös oikeita kaltaisiamme ihmisiä: Bach ja Händel söivät makkaraa, joivat olutta, röyhtäilivät ja hikoilivat. Vivaldi ja Corelli olivat tietenkin pieniä karvaisia ukkoja kuten italialaiset edelleenkin. Ja Aurinkokuninkaan hovimuusikoilla oli luultavasti herransa tapaan pahanhajuinen hengitys.

Ajatuksia Helsingin Kamarijousten toiminnasta 1980-luvun alkupuolella sekä muutama viittaus vastaaviin prosesseihin Keski-Euroopassa. Minkälaisesta musiikillisesta ajattelutavasta päädyttiin historiallisesti tiedostavien esittämiskäytäntöjen pariin?

Suomalaisen barokkiorkesterin synttäreillä juhlitaan myös suomalaisen barokkisoiton neljännesvuosisataa. Vanhan musiikin liike pöllytti musiikkielämän kalkkeutuneita konventioita luomalla uudenlaisen uteliaan suhteen musiikkiin: musiikin pitää elää, musiikin pitää puhua.

Hanne Lundin kurkistus barokkiliikkeen alkuaihoihin Suomessa -Sibelius-Akatemiaan tehdyn kirjallisen työn (2013-2014) materiaalia.

Barokkiliikkeen rantautuminen Suomeen: Suomalaisen barokkiorkesterin 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaisemme blogisivullamme eri ihmisten näkökulmia barokkimusiikkiin. Jukka Rautasalo, joka on ollut vahvasti mukana eri projekteissa orkesterin perustamisajoista (silloin Kuudennen kerroksen orkesteri) nykypäivään asti, kirjoittaa musiikin retoriikkaan liittyvistä mietteistään. Lisää Jukan kirjoituksia: juginbloki.blogspot.fi

Barokkiliikkeen rantautumisesta Suomeen: Vanha musiikki ja barokki pyyhkäisivät 1980-luvun lopulla kevätpuhurin tapaan Suomen musiikkielämään: ensimmäisten pioneerien siirryttyä työelämään näytti, kuin näitä musiikin tyylisuuntia pulpahtelisi yllättäen esiin sieltä täältä. Juurtuminen musiikkiopistojen arkeen vei kuitenkin oman aikansa ja vaati innokkaiden sanansaattajien lisäksi paljon pieniä käytännön toimia.

Ammatikseen barokkimusiikin kanssa työskentelevälle tuottaa silloin tällöin ylimääräistä tuskaa se onneton sattuma, että barokkimusiikkia kutsutaan  - barokkimusiikiksi. Kammottava sana, joka herättää aivan vääriä mielleyhtymiä ja joka samalla yrittää tunkea ahtaaseen tallelokeroon sataviisikymmentä vuotta värikästä aate-, taide- ja yleistä historiaa, monenlaisia kansallisia ja ylikansallisia tyylejä sekä suorastaan vastakohtaisia sosiaalisia ja esteettisiä arvoja.

Munkkikuoron meditaatiota, sfäärien harmoniaa kirkon holvistossa, sulosointuja ja siroja eleitä silkkipuvussa ja peruukissa, omituisia epävireisiä soittimia, sääntökokoelmia  - kaikilla on varmaan oma mielikuvansa vanhasta musiikista.