Riddarhuset 400 år: En saga
Suuriruhtinaskunnan sointeja – Sibelius seuralaisineen
Romberg–Crusell–Sibelius
FiBO Players:
Lorenzo Coppola, klarinetti ja liidaus
Pauliina Fred, huilu
Antti Tikkanen, viulu
NN, viulu
Hanna Pakkala, alttoviulu
Jussi Seppänen, sello
NN, kontrabasso
Irma Niskanen, ohjelmasuunnittelu
Ritarihuoneen taustainstituution 400-vuotisjuhla jatkuu, kun toukokuun juhlakonsertin 1600-luvun musiikista siirrytään 1800-luvulle, Ritarihuoneen rakentamisen vuosisadalle. Ruotsin Ritarihuone oli perustettu vuonna 1626 eli 400 vuotta sitten. Suomen Ritarihuoneen perustaminen tuli ajankohtaiseksi Venäjän vallan myötä, ja uusgoottilainen Ritarihuone valmistui vuonna 1862.
Mikä suomalaisissa konserttisaleissa soi ennen Sibeliusta? Lukuisista kotimaisista säveltäjistä sekä aikalaisilleen että meille tunnetuin on Uudenkaupungin suuri poika Bernhard Henrik Crusell. Suuriruhtinaskunnassa kuului tietenkin myös keskieurooppalainen repertuaari. FiBOn konsertin kiehtova erikoisuus on nuoren Jean Sibeliuksen En sagan varhaisversion rekonstruktio septetille.
Saksalainen sellovirtuoosi Bernhard Romberg (1767–1841) kiersi ympäri Eurooppaa Venäjän keisarikuntaa myöten. Hänen sinfoniansa soivat myös Helsingissä Akateemisen musiikkiseuran konserteissa. Rombergin Divertimento suomalaisesta sävelmästä (1817) on vuolasta musiikkia klassismin ja romantiikan välimaastosta.
Crusell (1775–1838) teki tärkeimmän elämäntyönsä Tukholmassa, mutta tunnustautui vielä vanhoilla päivillään suomalaiseksi kirjeessä Johann Ludvig Runebergille. Crusell hioi klarinetinsoittoaan kansainvälisten huippunimien johdolla Berliinissä ja Pariisissa. Hän tapasi matkoillaan Meyerbeerin, Weberin ja Mendelssohnin ja soitti Tukholman hovikapellissa vielä, kun Fredrik Pacius aloitti orkesterin viulistina. Klarinettikvartetto D-duuri op. 7 (1823) oli Crusellin omia mieliteoksia.
Sibeliuksen (1865–1957) En saga (Satu) edustaa säveltäjän varhaista symbolistista kautta. Sibelius kirjoitti kamarimusiikkiteosta vuodesta 1891 alkaen Wienissä. Loppuvuodesta 1892 musiikki sai orkestraalisen asun, josta amerikkalaisklarinetisti Gregory Barrett on rekonstruoinut teoksen septettoversion. Sibelius luonnehti salaperäisen tenhoavaa teosta perin juurin suomalaiseksi.
Konsertin liidaa maailman parhaisiin periodiklarinetin soittajiin kuuluva Lorenzo Coppola.
Kesto: 1 t 45 min (sis. väliajan)
Konserttialustus järjestetään Ritarihuoneella kello 18–18.30.
Ritarihuoneen juhlavuoden kunniaksi konserttiin liittyy erityisiä lisätapahtumia, kuten mahdollisuus ammattikuvaajan ottamaan valokuvaan (jonka saa itselle) ja tutustumista Ritarihuoneeseen ja Kruununhakaan. Tiedot näistä ilmoitetaan toukokuun aikana.