Bach ja kamarimusiikki
Teoksia J. S. Bachin kirjastosta
J. M. Bach – Buxtehude – J. S. Bach – Telemann – Goldberg
Suomalainen barokkiorkesteri
Carl Philipp Emanuel Bachin (1714–1788) luettelo isänsä Johann Sebastian Bachin (1685–1750) musiikillisesta jäämistöstä sisältää Sebastianin omat teokset, soittimet, kirjallisuuden ja muotokuvat. Luettelossa ei kuitenkaan ole Bachin omistamia muiden säveltäjien teoksia. Illan konsertissa astumme silti Bachin nuottikirjastoon. Oppaina toimivat läheiset ja tärkeät muusikot, joiden musiikkia Bach esitti tai kuuli uransa aikana.
Johann Michael Bach (1648–1694) oli Sebastianin isän serkku ja myös hänen ensimmäisen vaimonsa, laulaja Maria Barbara Bachin, isä. Pienoiskantaatti Ach, wie sehnlich huokuu taivaskaipuuta. Se esitetään soitinversiona. Teoksen tyyli saattaa tuoda mieleen tunnetun aikalaisen Dietrich Buxtehuden (1637–1707). Nuori Sebastian matkusti Lyypekkiin tutustumaan urkurisäveltäjään ja viipyi nelinkertaisesti Arnstadtista saamansa virkavapaan ajan.
Carl Philipp Emanuelin kummisedältä Georg Philipp Telemannilta (1681–1767) kuulemme kaksi osaa orkesterisarjasta e-molli. Telemann teki ranskalaistyyppistä orkesterisarjaa tunnetuksi Saksassa.
Dresdenissä vaikuttanut kosketintaituri Johann Gottlieb Goldberg (1727–1756) antoi nimen eräälle Sebastianin kuuluisimmista teoksista. Hänen sonaatissaan on sekä galantin että myöhäisbarokin tyyliä. Galanttia henkeä on myös huilusonaatissa G-duuri. Se on luettu sekä Sebastian että Emanuel Bachin nimiin.
Sebastian vieraili Fredrik Suuren hovissa Potsdamissa 62-vuotiaana vuonna 1747. Kuninkaalta saatu vangitseva teema jäi Bachin mieleen: tuloksena oli monipolvinen ja arvoituksellinen kokoelma Das Musikalische Opfer. Kuusiääninen ricercar huimaa teemankäsittelyllään.
Kesto: 1 t (ei väliaikaa)
Liput 30 € (normaali), 20 € (alennusryhmät): Ticketmasterin lipunmyyntipisteet ja ticketmaster.fi
Lipputiedustelut: lippu (at) fibo.fi