H-molli-messu

OHJELMASTA

Johann Sebastian Bachin (1686–1750) uran loppupuolen järkälemäinen mestariteos eli h-molli-messu kuullaan vuonna 2026 Key Ensemble -kamarikuoron ja FiBOn yhteistyönä peräti neljällä paikkakunnalla.

H-molli-messua pidetään usein Bachin musiikillisena testamenttina. Messusta löytyy teemoja Bachin aiemmista teoksista, sillä sitä ei ole sävelletty yhdellä kertaa. Ensimmäiset osat Kyrie ja Gloria valmistuivat vuosina 1724 ja 1731 ja muut osat seuraavien parinkymmenen vuoden mittaan. H-molli-messu valmistui Bachin viimeisen elinvuoden aikana vuonna 1749.

H-molli-messu eroaa Bachin kirkkomusiikiksi säveltämistä passioista. Teos mukailee katolisen kirkon messua ja on sävelletty latinankieliseen tekstiin, jolle ei 1700-luvulla ollut mitään käyttöä virallisissa luterilaisissa kirkonmenoissa. Sen takia sävellystä ei pitkään aikaan osattu esittää yhtenäisenä teoksena. Varmuudella ensimmäinen kokonaisesitys tapahtui vasta vuonna 1859 Leipzigissä, jolloin teoksen valmistumisesta oli kulunut 110 vuotta.

Kesto: 2 t 30 min (sis. väliajan)

Käsiohjelmateksti

H-molli-messu (1749) on Johann Sebastian Bachin (1685–1750) musiikin ja myöhäisbarokin ihmeellinen monumentti, jonka syntysyitä ei tunneta. Kun Bachin messu kustannettiin (1833, 1845) ja ensiesitettiin kokonaisuudessaan (1835), elettiin jo romantiikan teos- ja tekijäkäsityksen aikaa. Bach oli kuitenkin tarvinnut kokoluokaltaan ennennäkemättömälle messulle oman aikansa syyt, sekä sisäiset että ulkoiset. Barokin säveltäjää ohjasi enemmän velvollisuus kuin vapaus. Sisäiset syyt säveltää missa tota – koko pysyvä messuliturgia – on melko helppo löytää. Bach nimittäin kokosi sävellyksiä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Näitä kokoelmia ovat Das Wohltemperierte Klavier I–II (1720, 1740) sekä Clavier-Übung I–IV (1731–1741). Myös jouluoratoriota (1735) voi ajatella kantaattikokoelmana, johon Bach tallensi onnistuneimpia maallisia vokaalisävellyksiään. Kaikilla mainituilla teoksilla oli kuitenkin myös ulkoinen käyttötarkoitus. Kokonaisuutena h-molli-messulle on vaikeampi keksiä käyttöä aikansa musiikillisessa ja kirkollisessa ympäristössä.

Bach sävelsi neljä pelkästään Kyrien ja Glorian sisältävää messua, joille oli paikka luterilaisessa käytännössä. Viides tällainen missa brevis on omistettu vuonna 1733 Saksin uudelle vaaliruhtinaalle Fredrik August II:lle, ja se muodostaa ensimmäiset 12 osaa h-molli-messusta.

Vuoden 1733 messu on verrokkejaan suurimuotoisempi. Leipzigilaismuusikko tavoitteli sillä asemaa katolisessa Dresdenin hovissa ja saikin hovisäveltäjän arvonimen vuonna 1736. Sävellystyön mahdollisti August II Väkevän kuolemasta johtuva suruaika, joka hiljensi kantaattiesitykset Leipzigissakin. Messua ei esitetty Dresdenissä, vaikka esitystä saatettiin suunnitella luterilaiseen Sophienkircheen. Bachin poika Wilhelm Friedemann työskenteli siellä urkurina 1733– 1746.

Kreikankielinen Kyrie alkaa hätkähdyttävällä johdannolla ja jatkuu arkaaisen jäljittelyn ja modernin tunteellisuuden yhdistäen. Christe eleison on galantti ja lohdullinen sopraanoduetto, kun taas toinen Kyrie eleison kuullaan edellistä ahdistuneempana. Se on stile anticon mukainen ankara fuuga.

Soitinnus ja musiikin vaativuus kertovat Dresdenin rikkaista olosuhteista. Myös messutekstin jakaminen useisiin oopperatyyliä hyödyntäviin osiin vastasi pääkaupungin napolilaista muotia. Glorian aloittavassa konsertoivassa kuoro-osassa kuullaan trumpettien ja patarumpujen loistoa, homofonian ja polyfonian vaihtelua sekä temaattista kehittelyä. Et in terra pax alkaa jouluevankeliumiin viittaavana pastoraalina, kunnes puhkeaa taivaalliseksi fuugaksi.

Laudamus te esittelee viulu- ja sopraanosolistien virtuoositaitoa. Gratias agimus tibi on puolestaan kiittävä kuoro-osa, jossa Palestrina-polyfonia kohtaa barokin tonaalisen jännitteen ja orkesterin voiman. Sopraanon ja tenorin duetto Domine Deus ilmaisee ajatuksen Isän ja Pojan yhteisestä olemuksesta asettamalla eri tekstit päällekkäin. Traverson ja jousien dialogi sekä laulusolistien taidokkaat osuudet luovat hienostunutta moniäänisyyttä.

Qui tollis on raskasta kärsimysmusiikkia, jonka tyyli on kaukana edellisestä kuoro-osasta. Qui sedesin ja Quoniamin oboe d’amore, fagottiduo ja metsästystorvi puolestaan muistuttavat Dresdenin hovikapellin erinomaisesta puhaltajistosta. Bassoaaria Quoniam on poloneesi. Puolan kuninkaana toimivan vaaliruhtinaan hovissa kyse ei ollut vain tanssilajista vaan tavasta viitata Kristuksen kuninkuuteen. Cum Sancto Spiritun vaativat vokaalijuoksutukset yhdistyvät koko orkesteriin ja Kolminaisuutta ilmentävään kolmijakoisuuteen.

Vuoden 1733 messun osat ovat Bachin aiempien sävellysten uudelleenkäyttöä eli parodioita. Nikean uskontunnustuksen käsittävässä Credossa on sen sijaan kaksi uutta sävellystä vuodelta 1749: Et incarnatus ja Confiteor. Credosta on löydetty aiempi versio Gothan kaupungista, mutta kokonaisuudessaan se kertoo pyrkimyksestä säveltää h-molli-messu.

Bachin kopisteina toimivat läheisimmät kollegat, vaimo Anna Magdalena ja pojat Carl Philipp Emanuel ja Friedemann. Tuomaskoulun kopistien sivuuttaminen viittaa siihen, ettei messua ollut tarkoitettu kirkkovuoden tavanomaiseen ohjelmistoon. Emanuel esitti Credon sittemmin hyväntekeväisyyskonsertissa Hampurissa vuonna 1786.

Credo on yhdeksänosainen ja rakenteeltaan symmetrinen. Aloittavassa osassa kuullaan liturginen melodia cantus firmuksena osana kompleksista polyfoniaa. Patrem omnipotentem on uudenaikaisempi konsertoiva osa. Kahdelle oboe d’amorelle, jousille, sopraanolle sekä altolle sävelletty Et in unum Dominum hyödyntää monipuolisesti kaikuelettä.

Kolme kuoro-osaa muodostavat Credon keskikohdan ja käsittelevät Kristuksen pelastushistoriaa: lihaksi tulemista, ristiinnaulitsemista ja ylösnousemusta. Ekspressiivisen kromaattinen Et incarnatus kuvaa mysteeriä ja tiedon rajoja koko teoksen uudenaikaisimmalla sävelkielellä. Crucifixuksen musiikki on puolestaan messun vanhinta, vuodelta 1714. Laskevat passus duriusculus -kulut ja musiikillisten ristikuvioiden maisema johtavat riemukkaaseen Et resurrexitiin. Siinä kuultava bassosoolo on soittimellisen haastava. Soolon kolmesti toistuva teksti viittaa sekä kolmannen päivän ylösnousemukseen että tuomiopäivään.

Bassoaariassa Et in Spiritum Sanctum kolmikkorytmissä askeltavat oboet ja solisti antautuvat lempeään hurmioon. Credon lopuksi käytetään taas cantus firmus -polyfoniaa sekä konserttotyyliä. Confiteorin stile antico -satsin lomassa melodia kuullaan ensin päällekkäin ja sitten hidastettuna. Et expecto puolestaan alkaa harmonialtaan salamyhkäisesti. Maallisen tuskan kuvausta seuraa riemuisa kuolleiden ylösnousemus.

Bach sävelsi loistokkaan Sanctuksen joulupäiväksi 1724. Se esitettiin uudestaan jouluna 1745, jolloin juhlittiin Preussin kanssa solmittua rauhansopimusta. Samalla kuultiin myös vuoden 1733 Gloria, mistä Bachin on arvuuteltu saaneen sytykkeen missa totan kokoamiseen.

Kenties suosituin teoria h-molli-messun käyttötarkoituksesta on Dresdenin uuden katolisen hovikirkon vihkiminen. Peruskivi muurattiin vuonna 1739, ja pyhäkkö vihittiin 1751, vuosi Bachin kuoleman jälkeen. Koko messua ei kuitenkaan toimitettu Dresdeniin, ja vaikuttaa epätodennäköiseltä, että se olisi voinut korvata hovikapellimestari Hassen musiikin.

Eräs teoria liittyy wieniläisen kreivi Questenbergin ja Bachin kirjeenvaihtoon keväällä 1749. Kreivi oli jäsenenä Musikalische Congregationissa, joka järjesti Wienissä Cecilian päivänä suuria kirkkomusiikkiesityksiä. Tämä olisi tarjonnut messulle sopivan käyttöyhteyden. Säilyneessä kirjeessä ei kuitenkaan viitata h-molli-messuun, eivätkä wieniläiset arkistot kerro lisää.

Osanna kaksoiskuorolle laajentaa yhä messun ilmaisukeinoja. Sen musiikki on peräisin vaaliruhtinaalle omistetusta kantaatista (1734). Tenoriaaria Benedictus on messun intiimeintä musiikkia, ja viiltävän raskaan Agnus Dein musiikki on kadonneesta hääkantaatista. Alttoaarian toinen versio kuullaan Taivaaseenastumisoratoriossa (1738).

Teoksen päättävä Dona nobis pacem toistaa Gratias agimus tibin musiikin ja vahvistaa h-molli-messun olevan yksi kokonaisuus. Samalla kiitoshymnin toisto viittaa luterilaiseen liturgiaan, jossa ehtoollinen päättyy kiitosrukoukseen. Musiikki kertoo Jumalan rauhasta loistokkain keinoin: on kuin miekat taottaisiin auroiksi.

Justus Pitkänen

Sulje

Tekstit

KYRIE
Kyrie, eleison.
Christe, eleison.
Kyrie, eleison.

GLORIA
Gloria in excelsis Deo
et in terra pax
hominibus bonæ
voluntatis.

Laudamus te,
benedicimus te,
adoramus te,
glorificamus te,
gratias agimus tibi
propter magnam
gloriam tuam.

Domine Deus,
Rex cælestis,
Deus Pater
omnipotens.
Domine Fili
unigenite,
Iesu Christe.

Domine Deus,
Agnus Dei,
Filius Patris,
qui tollis
peccata mundi,
miserere nobis;
qui tollis
peccata mundi,
suscipe deprecationem
nostram.
Qui sedes ad
dexteram Patris,
miserere nobis.

Quoniam tu solus Sanctus,
tu solus Dominus,
tu solus Altissimus,
Iesu Christe,
cum Sancto Spiritu:
in gloria Dei Patris.

Amen.

CREDO
Credo in unum Deum,
Patrem omnipotentem,
factorem cæli et terræ,
visibilium omnium
et invisibilium.

[Et] (1) in unum Dominum
Iesum Christum,
Filium Dei unigenitum,
et ex Patre natum
ante omnia sæcula.
Deum de Deo,
lumen de lumine,
Deum verum de Deo vero,
genitum, non factum,
consubstantialem
Patri:
per quem omnia
facta sunt.

Qui propter nos homines
et propter nostram
salutem descendit de
cælis.
Et incarnatus est
de Spiritu Sancto
ex Maria Virgine,
et homo factus est.

Crucifixus etiam
pro nobis
sub Pontio Pilato;
passus et
sepultus est,
et resurrexit
tertia die,
secundum Scripturas,
et ascendit in cælum,
sedet ad
dexteram Patris.
Et iterum venturus
est cum gloria,
iudicare vivos
et mortuos,
cuius regni
non erit finis.

[Et] (1) in Spiritum
Sanctum,
Dominum et
vivificantem:
qui ex Patre

Filioque procedit.
Qui cum
Patre et Filio
simul adoratur
et conglorificatur:
qui locutus
est per prophetas.

Et unam, sanctam,
catholicam
et apostolicam Ecclesiam.
Confiteor unum baptisma
in remissionem
peccatorum.
Et exspecto resurrectionem
mortuorum,
et vitam venturi sæculi.

Amen.

SANCTUS
Sanctus, Sanctus,
Sanctus Dominus
Deus Sabaoth.
Pleni sunt cæli
et terra
gloria tua.
Hosanna in excelsis.

BENEDICTUS
Benedictus
qui venit
in nomine Domini.
Hosanna in excelsis.

AGNUS DEI
Agnus Dei,
qui tollis
peccata mundi:
miserere nobis.
Agnus Dei,
qui tollis
peccata mundi:
miserere nobis.
Agnus Dei,
qui tollis
peccata mundi:
dona nobis pacem.

HERRA, ARMAHDA
Herra, armahda.
Kristus, armahda.
Herra, armahda.

KUNNIA
Kunnia Jumalalle
korkeuksissa
Ja maan päällä rauha
hyvä tahto ihmisillä.

Me kiitämme sinua,
siunaamme sinua,
me sinua rukoilemme,
me ylistämme sinua.
Me sinua kiitämme
sinun suuren kunniasi
tähden.

Oi Herra Jumala,
taivaallinen kuningas,
Jumala, kaikkivaltias Isä.
Oi Herra, Jumalan
ainoa Poika,
Jeesus Kristus,
kaikkein korkein.

Oi Herra Jumala,
Jumalan Karitsa,
Isän Poika.
Joka pois otat
maailman synnit,
armahda meitä,
joka pois otat
maailman synnit,
ota vastaan
rukouksemme.
Joka istut Isän
oikealla puolella,
armahda meitä.

Sillä sinä yksin olet pyhä,
sinä yksin olet Herra,
sinä yksin olet korkein,
Jeesus Kristus.
Pyhän Hengen kanssa
Isän Jumalan kunniassa.

Aamen.

USKONTUNNUSTUS
Uskon yhteen Jumalaan,
kaikkivaltiaaseen Isään,
taivaan ja maan,
kaiken näkyvän
ja näkymättömän Luojaan.

Ja yhteen Herraan,
Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
joka on syntynyt Isästä
ennen aikojen alkua,
Jumala Jumalasta,
valo valosta,
tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt, ei luotu,
joka on samaa
olemusta kuin Isä
ja jonka kautta kaikki on
saanut syntynsä,

joka meidän ihmisten
ja meidän
pelastuksemme tähden
astui alas taivaista
Hän tuli lihaksi
Pyhästä Hengestä
ja Neitsyt Mariasta
ja syntyi ihmiseksi.

Hänet jopa ristiinnaulittiin
puolestamme
Pontius Pilatuksen aikana,
kärsi kuoleman ja
haudattiin.
Ja hän nousi kuolleista
kolmantena päivänä,
niin kuin oli kirjoitettu,
ja astui ylös taivaisiin,
istuu Isän
oikealla puolella,
ja on kirkkaudessa
tuleva takaisin
tuomitsemaan eläviä
ja kuolleita,
ja jonka valtakunnalla
ei ole loppua.

Ja Pyhään
Henkeen,
Herraan ja eläväksi
tekijään,
joka lähtee Isästä

ja Pojasta,
jota yhdessä
Isän ja Pojan kanssa
kumarretaan ja
kunnioitetaan
ja joka on puhunut
profeettojen kautta.

Ja yhden, pyhän, yhteisen
ja apostolisen kirkon.
Tunnustan yhden kasteen
syntien
anteeksiantamiseksi
Odotan kuolleiden
ylösnousemusta
ja tulevan maailman
elämää.

Aamen.

PYHÄ
Pyhä, pyhä, pyhä
Herra Jumala
Sebaot!
Taivas ja maa
on täynnä
hänen kirkkauttansa.
Hoosianna korkeuksissa.

SIUNATTU
Siunattu olkoon
se, joka tulee
Herran nimessä.
Hoosianna korkeuksissa.

JUMALAN KARITSA
Jumalan Karitsa,
joka kannat
maailman synnin,
armahda meitä.
Jumalan Karitsa,
joka kannat
maailman synnin,
armahda meitä.
Jumalan Karitsa,
joka kannat
maailman synnin,
anna meille rauha.

(1) Dvorák: ”Credo”

Suomenkielinen käännös: Hans-Christian Daniel

Sulje