Ranskalainen jouluyö

OHJELMASTA

Marianna Henriksson ja Marc Mauillon, ohjelmasuunnittelu

FiBO jatkaa suosittujen joulukonserttien sarjaa nyt ranskalaisella musiikilla. Konsertin vierailevaksi ranskalaisen musiikin asiantuntijaksi saapuu Marc Mauillon. Sekä baritonina että tenorina esiintyvä laulaja on tehnyt yhteistyötä tunnetuimpien ranskalaista ohjelmistoa johtavien kapellimestarien kanssa (esimerkiksi William Christie, Emmanuelle Haïm, Marc Minkowski). Mauillon on myös opettanut keskiaikaista laulua Pariisin yliopistossa. Jouluisen ohjelmiston keskiössä on Marc-Antoine Charpentier'n Messe de minuit pour Noël (1694), jouluyön messu.

Charpentier'n messussa eivät soi säihkyvät trumpetit, vaan huilujen ja gambojen yöllinen herkkyys. Moniääniset kuorot, pienryhmien solistiset jaksot ja ihastuttavat soitinnumerot esittelevät säveltäjän pettämätöntä retoriikan tuntemusta. Ranskalaisen joulun ytimeen vievät melodiat, jotka on lainattu tunnetuista joululauluista. Erilaisilla parodiamessuilla tai contrafactumeilla – tunnetun musiikin yhdistämisellä uuteen tekstiin – oli takanaan vuosisatainen perinne.

Charpentier (1643–1704) sanoi kerran musiikista tulleen hänelle ”pieni kunnia, mutta raskas taakka”. Keskeisiin ranskalaisiin barokkisäveltäjiin kuuluva muusikko ei koskaan saanut virallista virkaa kuninkaanhovissa. Toisaalta työt musiikinjohtajana Pariisin Saint-Louis’n jesuiittakirkossa ja Sainte-Chapellessa jättivät jälkipolville suuren joukon kirkkomusiikkisävellyksiä. Myös oopperan parissa Charpentier pääsi suuremmille näyttämöille, kun Jean-Baptiste Lullyn kuninkaallinen erioikeus päättyi.

Charpentier'n motetit kutsuvat unohtamaan arjen taakat ja käymään yhteiseen pöytään. Myös valikoima hänen joulumusiikkiaan soittimille sekä lauletut gregoriaaniset sävelmät rytmittävät konsertin kulkua.

Kesto: 1 t 45 min (sis. väliajan)

Järvenpään-konsertti on osa Suomalaisen barokkiorkesterin, Järvenpään kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden ja Järvenpään seurakunnan yhteistyötä.

FiBOn taiteellinen suunnittelija Marianna Henriksson alustaa konsertin Ritarihuoneella 21.12. kello 17–17.30.

Käsiohjelmateksti

Marc-Antoine Charpentier (1643–1704) sävelsi urallaan joulumusiikkia pöydät notkolleen. Keskiyön messu, motetit, pastoraalidraamat ja antifonit saivat seuraa myös kymmenestä orkesterille kirjoitetusta joululaulusovituksesta. Noëlit olivat agraarikulttuurin vivahteikkaita kuvia ja kirkkoihin sopivaa juurevaa kansanmusiikkia. A la venue de Noëlin (n. 1693) teksti kertaa joulukertomusta ja toteaa ihmiskunnan välttäneen Luciferin kohtalon, lankeemuksen.

Hiukan myöhemmin ohjelmassa kuultava Vous qui désirez sans fin (n. 1690) on riemukas tanssi. Joululaulun tekstissä todetaan toiveiden täyttyneen.

Ranskalaisen barokin nimitykset laulajien äänialoille ovat meille italialaisia tai latinalaisiakin vastineitaan tuntemattomampia. Dessus (huippu) viittasi sopraanoihin, taille (vartalo tai vyötärö, myös teneur, kantava tai jatkuva ääni) tenoreihin ja basse-taille (taillen alla) bassoihin. Nimityksiä oli enemmänkin kuin neljä perusäänialaa. Niillä viitattiin myös soittimiin, eivätkä alat ilmaisseet äänityyppiä. Haute-contre (yläkontra, viittaa tenoria ympäröivistä äänistä ylempään) eli alttoääniala on äänityyppien kannalta mielenkiintoinen. Stemmaa saattoi laulaa korkea miestenori, miesfalsetisti (nykykielellä kontratenori), poika-altto, matala kastraatti tai naisaltto.

Charpentier lauloi haute-contrea ruhtinatar Marie de Lorrainen eli Mademoiselle de Guisen yhtyeessä vuodesta 1670 alkaen. Tämä voidaan päätellä osasta Guisen nuottimateriaalia, johon on kirjattu eri stemmojen laulajat. Charpentier’n uran kannalta oleellisempi oli kuitenkin hänen sävellysvastuunsa. Työ ruhtinattarelle tuotti runsaasti hengellistä vokaalimusiikkia. Sen mahdollisuudet laajenivat, kun yhtye kasvatettiin 13 laulajaan vuonna 1680.

Pariisilainen Charpentier opiskeli parikymppisenä muutaman vuoden Roomassa oratoriosäveltäjä Giacomo Carissimin johdolla. Charpentier ei koskaan työskennellyt suorassa virassa kuninkaalle, mutta ylläpiti suhteita hoviin ja sai kruununeläkkeen vuonna 1683. Samana vuonna säveltäjän sairastuminen näyttää estäneen kuninkaan apulaiskapellimestarin viran hakemisen.

Ruhtinatar Guisen veljenpoika oli naimisissa Aurinkokuninkaan serkun Isabelle d’Orléansin kanssa, mikä vaikutti myös Charpentier’n uraan. Kun kuninkaan musiikin yli-intendentti Jean-Baptiste Lully lopetti yhteistyön Molièren kanssa saatuaan monopolin oopperaan, Charpentier sai kirjoittaa näytelmämusiikkia kirjailijalle. Vuodesta 1679 lähtien Charpentier sävelsi kruununprinssille ja lopulta myös kuninkaallisen kappelin jumalanpalveluksiin.

Venite ad me (In festo corporis Christi canticum) on sävelletty kuninkaalliseen kappeliin Kristuksen pyhän ruumiin ja veren juhlaa varten. Katolista juhlapäivää vietetään kaksi kuukautta kiirastorstain eli ehtoollisen asettamisen muistamisen jälkeen. Partituurin alun merkintä ohjeistaa odottamaan, kunnes kuningas saapuu alttarille.

Teoksen teksti on mukaelma evankeliumeista ja psalmeista. Se kehottaa työn ja kuormien uuvuttamia tulemaan ja saamaan rauhan. Charpentier käsittelee tekstiä retorisella varmuudella. Ruumiin antaminen tarkoittaa siirtymistä vieraampaan sointuun. Taivaallisesta leivästä laulettaessa puolestaan kohotaan kromaattisesti Kristuksen uhrausta korostaen. Musiikissa on tilaa niin pohdiskelulle kuin ylistyksellekin.

Transfige, dulcissime Jesu on elevaation eli ehtoollisaineiden kohottamisen yhteyteen tarkoitettua musiikkia. 1200-luvun fransiskaanioppineen Pyhän Bonaventuran rukousta mukaileva teksti pyytää lävistämään sielun ytimet ja sisukset. Ilmaisu on kuin kiihkeää rakkauslyriikkaa, joka vannoo elämänjanoa ja uskoa.

Charpentier säveltää rakkauden pistot pidätyksin ja sielun syvyydet hitaalla liikkeellä. Pienryhmät ja koko kuoro vaihtelevat monipuolisesti, ja äänialat risteävät usein kuin vanhassa polyfoniassa. Kaikessa soi palava kunnioitus ja myötätunto.

Tämän päivän joululaulutilaisuuksien tapaan myös 1600–1700-lukujen Ranskassa noëlit aiheuttivat yleisöryntäyksiä. Suosittuja olivat myös urkureiden joululauluimprovisaatiot ja -variaatiot, jotka kaikuivat varsinkin keskiyön messuissa. Lajityypin tunnetuimpia jälkipolville säilyneitä esimerkkejä on Louis-Claude Daquinin (1694–1772) Nouveau livre de Noëls pour l’Orgue et le Clavecin (1757).

Kokoelmaan kuuluva Noël en musette viittaa säkkipilleihin ja pastoraalimaisemaan ja lepää loputtomiin urkupisteellä. Ylellisestä kappaleesta kuullaan nyt orkesterisovitus. Alkuperäisessä urkuteoksessa herkutellaan aluksi äänikerroilla ja edetään sitten koristeluun ja soittotaidon esittelyyn.

Daquin oli lähellä kuninkaanhovia liikkunut lapsitähti. Hänen isänsä oli taidemaalari ja äitinsä renessanssikirjailija Rabelais’n jälkeläinen. Muusikko opiskeli kummitätinsä, säveltäjäcembalisti Élisabeth Jacquet de La Guerren ja urkurisäveltäjä Louis Marchandin johdolla. Hänet valittiin kuningas Ludvig XV:n urkuriksi vuonna 1739 ja Notre-Damen katedraalin nimikkourkuriksi vuonna 1755.

Charpentier toimi vuosina 1684–1698 Saint-Paul-Saint-Louis’n kirkon ja jesuiittakollegion kapellimestarina. Viime vuosikseen hänet valittiin vielä Sainte-Chapellen musiikinjohtajaksi Palais de la Citén muurien sisälle. Sama Pariisin parlamentin eli tuomioistuimen istuntopalatsi oli ollut tärkeä tulolähde myös säveltäjän kirjuri-isälle.

Messe de minuit pour Noël (1694) on sävelletty jesuiittakirkkoon. Tässä jouluyössä eivät kajahda trumpetit, vaan esiin pääsee huilujen ja gambojen yöllinen herkkyys sekä laulun loistokkuus. Charpentier käyttää messuosien pohjana suosittuja joululauluja, paitsi silloin, kun osion alku on varattu gregoriaaniselle laululle, eikä tekstiä ole tarvinnut säveltää (Gloria, Credo, Et resurrexit).

Musiikin sovittamisella liturgiseen käyttöön oli pitkät perinteet. Renessanssiaikaan kontrafaktilla tarkoitettiin maallisen tekstin vaihtamista hengelliseen, mottomessulla messusävellystä, joka pohjautui tiettyyn sävelmään, ja parodiamessulla kokonaisten sävellysten lainaamista messuteokseen.

Kyrien pohjana olevassa joululaulussa kehaistaan Joosefin hyvää avioliittoa (Joseph est bien marié). Aikalaiskorvat olisivat varmaan yhdistäneet toisen säkeistön viittauksen Jumalan sääliin Herra armahda -tekstiin.

Christe eleisonissa korostuu harmoninen jännite ja melankolia. Noël Or nous dites, Marie kertoo enkelin ilmoituksesta Marialle. Toinenkin Christe jatkaa aihetta: Une jeune pucelle käsittelee nuoren naisen saamaa tietoa Kristuksen tehtävästä. Viehkeän musiikin voi hahmottaa bourrée-tanssiksi.

Liturgista laulua seuraava Et in terra pax on parodioitu Gloriaan Charpentier’n joulumotetista In nativitatem Domini canticum (1690). Taivaallinen rauha laskeutuu maan päälle auvoisessa sointihämyssä. Seuraava Laudamus te on sen sijaan kuin oopperan kuorokohtauksesta. Lainattu Les bourgeois de Châtres on vitsikäs noël, jossa lauletaan paimenten lahjoista seimelle: turnipsikeitosta ja ankkapiiraasta.

Domine Deus siirtyy seimen lapsen ääreen kuiskuttelemaan solistien ja trion äänin. Myös Qui tollis suhtautuu synnin taakkaan lempeästi. Quoniamissa soivat jäljittely, paimenhuilut, sopraanoduetto ja reipas aamen. Noël Où s’en vont ces gais bergers käsittelee paimenten vaivalloista matkantekoa Betlehemiin ylistämään ja kumartamaan.

Credon liturgista intonaatiota seuraava Patrem omnipotentem käyttää suuria ja selkeitä laskevia ja nousevia figuureja tekstin maalailuun. Pitkin Credoa Charpentier huomioi uskontunnustuksen eri kohteet harmonian ja tekstuurin vaihteluin. Deum de Deo käyttää konsertissa jo aiemmin kuululn Vous qui desirez’n melodiaa.

Et incarnatus on harmoniaan keskittyvää mysteerimusiikkia, Jumalan pojan lihaksi tulemisen kuvaus. Crucifixus puolestaan ennakoi raskasta ristiä noëlin Voici le jour solennel de Noël sanoin. Niissä puhutaan Jeesus-lapselle varatusta kohtalosta ja tyranni Herodeksesta.

Et resurrexitin intonaatiota seuraava Et ascendit alkaa voimakkaalla nousulla haudasta taivaisiin. Dessusten ja haute-contren trio käyttää Et in spiritumissa konsertin aluksi kuullun A la venue de Noëlin melodiaa. Et unam sanctam alkaa homofonisella koko kokoonpanon ylistyksellä ja kehittyy Et vitam venturissa eteenpäin katsovaksi jäljittelyksi.

Offertoriumin eli uhrilahjan ajaksi Charpentier sovitti joululaulun Laissez paître vos bêtes. Siinä kehotetaan paimenia jättämään arki ja kuulemaan satakielen laulua. Hellä Sanctus on noëlin O Dieu! Que n’étais-je en vie sovitus. Laulussa kaivataan Vapahtajan syntymän silminnäkijäksi.

Lopun Agnus Deiin Charpentier on varannut kaikkein tuudittavimman yömusiikin, jossa ollaan kuin kumartuneena seimelle Jumalan karitsan ääreen. Noël À minuit fut fait un réveil kertoo paimenten keskiyön ilmestyksestä.

Justus Pitkänen

Sulje

Laulujen sanat

Nivers: Graduale romanum

Dominus dixit ad me: ”Filius meus es tu,
ego hodie genui te.”
Quare fremuerunt gentes,
et populi meditati sunt inania?
Gloria Patri, et Filio, et Spiritui Sancto,
sicut erat in principio, et nunc, et semper,
et in saecula saeculorum.
Amen

Charpentier: Venite ad me

Venite ad me, omnes qui laboratis,
et onerati estis.
Venite, et ego reficiam vos.
Ego sum pastor bonus
qui posuit libenter animam meam
pro ovibus meis,
et pasco eas pane coelesti,
pane angelorum,
ipso corpore et sanguine meo.

Quam magna multitudo
dulcedinis tuae, Domine.
Quam dulcia sunt faucibus
nostris eloquia tua, Deus,
quibus nos tam amanter invitas ad te.
Quam magna multitudo
dulcedinis tuae, Domine.

Quid est homo, quod memor es eius?
Aut filius hominis, quia sic visitas eum?
Nonne pulvis et cinis,
et universa vanitas,
omnis homo vivens.
Et tamen delectaris esse
cum filiis hominum.
Vere tu Domine suavis es,
et multum misericors.

Charpentier: Transfige, dulcissime Jesu

Transfige, dulcissime Jesu,
medullas et viscera animae meae
suavissimo ac saluberrimo
amoris tui vulnere,
vera serenaque et apostolica
sanctissima caritate,
ut langueat et liquefiat anima mea
solo semper amore et desiderio tui,
te concupiscat
et deficiat in atria tua,
cupiat dissolvi et esse tecum.

Da ut anima mea te semper esuriat,
panem Angelorum, habentem
omnem dulcedinem et saporem
et omne delectamentum suavitatis.

Da ut anima mea te semper sitiat,
fontem vitae, fontem sapientiae
et scientiae,
fontem aeterni luminis,
torrentem voluptatis,
ubertatem domus Dei.

Da ut anima mea te semper ambiat,
te semper quaerat,
te inveniat, ad te tendat,
ad te perveniat, te meditetur,
te loquatur, et omnia
operetur in laudem
et gloriam nominis tui.

Et tu sis solus spes mea semper
tota fiducia mea, divitiae meae,
delectatio mea,
iucunditas mea, gaudium meum
quies et tranquillitas mea, pax mea,
suavitas mea, odor meus, dulcedo mea.
Et tu sis solus spes mea semper
cibus meus, refectio mea, refugium meum,
auxilium meum, sapientia mea,
portio mea, possessio mea,
thesaurus meus.

In quo fixa et firma, et immobiliter
semper sit radicata mens mea
et cor meum.
Et tu sis solus spes mea semper,
tota fiducia mea, gaudium deum,
quies, pax, tranquillitas et dulcedo mea.

Charpentier: Messe de minuit pour Noël

Kyrie

Kyrie eleison.
Christe eleison.
Kyrie eleison.

Gloria in Excelsis Deo

Gloria in excelsis Deo.
Et in terra pax hominibus
bonae voluntatis.

Laudamus te.
Benedicamus te.
Adoramus te.
Glorificamus te.
Gratias agimus tibi
propter magnam gloriam tuam.

Domine Deus, Rex coelestis,
Deus Pater omnipotens.
Domine, Fili unigenite, Jesu Christe,
Domine Deus, Agnus Dei,
Filius Patris.
Qui tollis peccata mundi,
miserere nobis.
Qui tollis peccata mundi,
suscipe deprecationem nostram.
Qui sedes ad dexteram Patris,
miserere nobis.

Quoniam tu solus sanctus,
tu solus Dominus,
tu solus Altissimus, Jesu Christe,
cum sancto Spiritu,
in gloria Dei Patris. Amen.

Credo in unum Deum

Credo in unum Deum,
patrem omnipotentem,
factorem caeli et terrae,
visibilium omnium et invisibilium,
et in unum Dominum,
Jesum Christum,
Filium Dei unigenitum,
et ex Patre natum ante omnia saecula.

Deum de Deo, lumen de Lumine,
Deum verum de Deo vero,
genitum, non factum,
consubstantialem Patri,
per quem omnia facta sunt;
qui propter nos homines
et propter nostram salutem
descendit de caelis.

Et incarnatus est de Spirito Sancto
ex Maria Virgine,
et homo factus est.

Crucifixus etiam pro nobis
sub Pontio Pilato,
passus et sepultus est.
Et resurrexit tertia die
secundum Scripturas
et ascendit in caelum;
sedet ad dexteram Patris.
Et iterum venturus est cum gloria
judicare vivos et mortuos
cujus regni non erit fini.

Et in Spiritum Sanctum,
Dominum et vivificantem
qui ex Patre Filioque procedit,
qui cum Patre et Filio
simul adoratur et conglorificatur,
qui locutus est per prophetas.

Et unam, sanctam, catholicam
et apostolicam ecclesiam.
Confiteor unum baptisma
in remissionem peccatorum.
Et expecto resurrectionem mortuorum
et vitam venturi saeculi.
Amen.

Offertoire

Sanctus

Sanctus, sanctus, sanctus.
Pleni sunt caeli et terra
gloria tua.
Hosanna in excelsis.

Benedictus qui venit
in nomine Domini,
hosanna in excelsis.

Agnus Dei

Agnus Dei,
qui tollis peccata mundi,
miserere nobis.

Nivers: Graduale romanum

Herra sanoi minulle: ”Sinä olet minun poikani,
tänä päivänä minä sinut synnytin.”
Miksi kansat kapinoivat,
kansakunnat juonia punovat?
Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen.
Aamen

Suomennos: Raamattu / Riitta Bergroth

Charpentier: Tulkaa minun luokseni

Tulkaa minun luokseni,
kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.
Tulkaa, minä annan teille levon.
Minä olen hyvä paimen,
olen pannut henkeni alttiiksi
lampaideni puolesta
ja minä ravitsen ne taivaallisella leivällä,
enkelten leivällä,
omalla ruumiillani ja verelläni.

Kuinka suuri onkaan
sinun hyvyytesi, Herra.
Miten suloiset ovatkaan
suussamme sinun sanasi, Jumala,
joilla niin lempeästi kutsut meitä luoksesi.
Kuinka suuri onkaan
sinun hyvyytesi, Herra.

Mikä on ihminen!
Kuitenkin sinä häntä muistat.
Mikä on ihmislapsi!
Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Eikö ole tomua ja tuhkaa
ja turhuutta kaikki,
jokainen elävä ihminen?
Ja kuitenkin ilonasi ovat ihmislapset.
Totisesti, Herra, sinä olet hyvä ja laupias.

Suomennos: Raamattu / Riitta Bergroth

Charpentier: Lävistä, ihana Jeesus

Lävistä, ihana Jeesus, sieluni sisin
rakkautesi suloisella ja
hyvää tekevällä haavalla,
totisella, tyynellä ja
pyhimmällä apostolisella lempeydellä,
jotta sieluni voipuisi ja riutuisi aina
vain rakkaudesta
ja halusta sinua kohtaan,
halajaisi sinua ja raukenisi sinun saleihisi,
tahtoisi sulautua sinuun
ja olla sinun kanssasi.

Suo, että sieluni aina isoaisi sinua,
enkelten leipää, jossa on
kaikki makeus ja maku
ja kaikki maukkauden nautinto.

Suo, että sieluni aina janoaisi sinua,
elämän, viisauden
ja tiedon lähdettä,
ikuisen valon lähdettä,
mielihyvän tulvaa,
Jumalan huoneen runsautta.

Suo, että sieluni aina
sulkisi sinut sisäänsä, etsisi sinua,
löytäisi sinut, tavoittelisi sinua, pääsisi
luoksesi, tutkistelisi sinua,
puhuisi sinusta ja kaiken toimittaisi
sinun nimesi ylistykseksi
ja kunniaksi.

Ja että sinä yksin
olisit aina toivoni,
kaikkinainen varmuuteni,
rikkauteni, mielihyväni,
huvitukseni, iloni,
leponi ja tyyneyteni, rauhani,
nautintoni, tuoksuni, suloisuuteni,
ja sinä yksin olisit aina toivoni,
ravintoni, virkistykseni, turvani,
apuni, viisauteni, osani,
omaisuuteni, aarteeni.

Johon mieleni ja sydämeni
ovat aina lujasti
ja järkähtämättömästi juurtuneet.
Ja sinä yksin olisit aina toivoni,
kaikkinainen varmuuteni, iloni,
leponi, rauhani, tyyneyteni ja suloisuuteni.

Suomennos: Riitta Bergroth

Charpentier: Jouluyön messu

Kyrie

Herra armahda.
Kristus armahda.
Herra armahda.

Kunnia Jumalalle korkeuksissa

Kunnia Jumalalle korkeuksissa
ja maassa rauha ihmisille,
joita hän rakastaa.

Me ylistämme sinua,
me siunaamme sinua,
me palvomme sinua,
me kunnioitamme sinua,
me kiitämme sinua
sinun suuren kunniasi tähden.

Herra Jumala, taivaallinen kuningas,
umala, Isä kaikkivaltias.
Herra, ainokainen poika, Jeesus Kristus.
Herra Jumala, Jumalan Karitsa,
Isän Poika.
Joka pois otat maailman synnin,
armahda meitä.
Joka pois otat maailman synnin,
ota vastaan meidän anomisemme.
Joka istut Isän oikealla puolella,
armahda meitä.

Sillä sinä yksin olet pyhä.
Sinä yksin olet Herra,
sinä yksin olet korkein, Jeesus Kristus.
Pyhän Hengen kanssa
Isän Jumalan kunniassa. Aamen.

Uskon yhteen Jumalaan

Uskon yhteen Jumalaan,
Isään kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan,
kaikkien näkyvien
ja näkymättömien Luojaan.
Ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,
umalan ainosyntyiseen Poikaan,
joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt.

Jumala Jumalasta, valkeus valkeudesta,
tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt eikä luotu,
joka on samaa olemusta kuin Isä
ja jonka kautta kaikki on tehty.
Meidän ihmisten tähden
ja meidän pelastuksemme tähden
hän astui alas taivaista,

tuli lihaksi Pyhästä Hengestä
ja Neitsyt Mariasta
ja tuli ihmiseksi;

meidän edestämme ristiinnaulittiin
Pontius Pilatuksen aikana,
kärsi ja haudattiin,
nousi kuolleista kolmantena päivänä
kirjoitusten mukaan,
astui ylös taivaisiin,
istuu Isän oikealla puolella
ja on kunniassa tuleva takaisin
tuomitsemaan elävät ja kuolleet,
ja hänen valtakunnallaan ei ole loppua.

Ja Pyhään Henkeen,
Herraan ja eläväksi tekijään,
joka Isästä ja Pojasta lähtee,
jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa
palvotaan ja kunnioitetaan
ja joka on puhunut profeettojen kautta.

Ja yhteen, pyhään, katoliseen
ja apostoliseen kirkkoon.
Tunnustan yhden kasteen
syntien anteeksi antamiseksi,
odotan kuolleiden ylösnousemusta
ja tulevan maailman elämää.
Aamen.

Offertoire

Pyhä

Pyhä, pyhä, pyhä.
Taivas ja maa ovat täynnä
sinun kunniaasi.
Hoosianna korkeudessa.

Siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna korkeudessa.

Jumalan karitsa

Jumalan Karitsa,
joka pois otat maailman synnit,
armahda meitä.

Sulje