Orkesterin historiaa

 


SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI 1989–2014
Neljännesvuosisata vanhan ajan hermolla

YKSI SUOMEN ENSIMMÄISISTÄ BAROKKIORKESTEREISTA

Vuonna 1989 joukko barokkimusiikkiin perehtyneitä musiikinopiskelijoita ja nuoria muusikoita ryhtyi harjoittelemaan yhdessä keulahahmonaan Sibelius-Akatemian cembalonsoiton lehtori Anssi Mattila. Pohjaa toiminnalle antoi kevään 1985 suurprojekti, jossa Helsingin kamarijouset olivat esittäneet moderneilla soittimilla koko J. S. Bachin keskeisen orkesterituotannon. Ennen näitä tapahtumia Suomessa oli ollut erinäisiä muitakin yhtyeitä, jotka eivät kuitenkaan vakinnuttaneet asemaansa orkesterikentällä vuosikymmeniksi. Mattilan ryhmän harjoitukset olivat Sibelius-Akatemian Fredrikinkadun toimipisteen kuudennessa kerroksessa, mistä orkesterin alkuperäinen nimi ”Kuudennen kerroksen orkesteri” juontuu. 

Yhtyeen debyytti oli Yleisradion Musiikkia ennen romantiikkaa -festivaalilla Helsingin saksalaisessa kirkossa marraskuun 25. päivänä. Ohjelmassa oli ranskalaista ja italialaista barokkimusiikkia eli Carlo Farinan Capriccio stravagante sekä Jean-Féry Rebelin Les Elements ja Caprice.

Toiminnan sisältöä, valtakunnallista laajuutta ja kansainvälistä edustavuutta kuvaavampi nimi Suomalainen barokkiorkesteri otettiin käyttöön vuonna 2010. Nimen englanninkielisestä versiosta The Finnish Baroque Orchestra muodostettiin puhekieleen istuva FiBO-lyhenne sekä tunnukset nettisivustolle.

BAROKKILIIKE RANTAUTUU SUOMEEN

Etenkin Hollannissa ja Belgiassa toimineet uranuurtajat olivat jo 1960-luvun lopulla alkaneet ravistella käsityksiämme 1600- ja 1700-lukujen musiikista ja sen esittämisestä. Barokkimusiikin esittämiseen liittyvän tutkimustiedon karttuessa koettiin, että musiikki puhuttelee syvemmin, kun barokin ajan musiikillinen kielioppi kuuluu tulkinnoissa ja soittimiston äänenväri kielten ja trimmausten osalta vastaa aikaa, jolloin teoksia on sävelletty. Kuudennen kerroksen orkesterin perustaminen liitti Suomen tähän Keski-Euroopassa käynnistyneeseen barokkimusiikkiliikkeeseen. Orkesterin konserteissa 1990-luvulla saatiin ensimmäistä kertaa Suomessa kuulla barokin suurteoksia tyylinmukaisina periodisoitinesityksinä. Tuolloin orkesteri esitti mm. J. S. Bachin Brandenburgilaiset konsertot, Bachin kantaatteja ja Jouluoratorion, G.F. Händelin Messias-oratorion, Arcangelo Corellin concerto grossoja, Antonio Vivaldin konserttoja ja Henry Purcellin oodeja.

Tyylinmukainen esittäminen on nykyisin käsite, joka on saanut uusia muotoja ja näkökulmia kasvaen ulos alkuaikojen puritanistisista käsityksistä. Barokkiorkesterin näkökulma on sekä tuore että tutkiva, utelias ja muusikkouteen perustuva. Ääni-ihannetta etsitään vanhojen mallien mukaan trimmatuista soittimista, suolikielistä ja nykypäiviin asti säilyneistä soittimista. Tulkinta rakentuu tiedossa olevia  artikulaatio- ja fraseerausoppeja soveltaen, muusikkoutta painottaen. Pohjatietoa löytyy aikalaisten kirjoituksista ja soitto-oppaista. Oppien merkitys on ennen kaikkea musiikillisen ymmärryksen ja ilmaisun syventäminen sekä tunneilmaisun keinovalikoimien laajentaminen.

KESKEISIÄ SUURTEOKSIA JA OOPPEROITA

Yksi barokin suurimmista merkkiteoksista, Bachin Matteus-passio tuli orkesterin ohjelmaan ensimmäistä kertaa vuonna 1999. Vuodesta 2001 orkesteri on ollut sekakuoro Suomen Laulun perinteikkään Matteus-passion soittajistona syventäen vuosi vuodelta osaamistaan.  Bachin h-mollimessu puolestaan tuli orkesterin ohjelmistoon keväällä 2000, minkä jälkeen sitä on esitetty useiden kuorojen kanssa.  Orkesterin vankaksi perusohjelmistoksi ovat muodostuneet myös muut barokin ajan suurteokset kuorolle ja orkesterille. Näistä mainittakoon nykyisin lähes vuosittain esitettävät  Bachin Johannes-passio ja Jouluoratorio sekä Händelin Messias.

Anssi Mattilan johtajakaudella orkesteri oli mukana myös barokkioopperoiden esityksissä, joita toteutettiin yhteistyössä mm. monitaiteellisen Taite ry:n kanssa. Teokset olivat M.-A. Charpentierin Les Arts florissants, Ch. W. Gluckin Orfeo ed Eurydice, Purcellin Dido and Aeneas ja Rébelin Ulysse.

Turun ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011 orkesteri osallistui  ainutlaatuiseen projektiin, jossa italialaisen Carlo Agostino Badian vuonna 1692 säveltämä ”Opera d'Alvilda in Abo”  esitettiin oopperan aidolla huipennuspaikalla Turussa. Pohjolan amatsoninaisista kertova ooppera sai lennokkaan tulkinnan ja sisälsi uraauurtavaan työhön muutenkin liittyvää teosten rekonstruointia.

HIENOJA HARVINAISUUKSIA JA KANTAOHJELMISTON LAAJENNUSTA

Keskeisten teosten ohella on konserteissa orkesterin alkuajoista lähtien soitettu myös kiinnostavia harvinaisuuksia.  Näitä on löytynyt arkistojen kätköistä  eri maiden kirjastoista innostuneiden tutkimusretkien tuloksena.  Anssi Mattilan lisäksi arkistoja on kaivellut  Jukka Rautasalo, joka laajensi orkesterin perusohjelmistoa klassiseen repertuaariin ja liitti ohjelmiin Crusellin, Ferlingin ja Tulinbergin teoksia.  Ohjelmiston laajentamista yhä myöhemmille vuosikymmenille jatkoi Tuomas Hannikainen, jonka kokoamassa sarjassa Beethoven juurineen orkesteri esitti ensimmäistä kertaa Suomessa kaikki Beethovenin sinfoniat tyylinmukaisuuteen perehtyen. Konserttien muu ohjelmisto koostui arkistojen kätköistä löytyneistä klassisen kauden harvinaisuuksista. Herkkupaloja löytyi myös vuonna 2009 kun tuli kuluneeksi 200 vuotta Suomen liittämisestä Venäjän keisarikuntaan. Orkesteri esitti Tuomas Hannikaisen johdolla  Ruotsissa ja Venäjällä 1800-luvulla sävellettyä musiikkia.

Arkistoja ovat kaivelleet myös orkesterin päävierailijat  2010-luvulla: Georg Kallweitin johtamissa barokkiohjelmissa katse kääntyi  takaisin myös Bachia edeltäneeseen aikaan.  Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch puolestaan johti Christopf Graupnerin vähemmän tunnettua tuotantoa konserteissa ja kahdella levyllä.

Markku Luolajan-Mikkolan aloitteesta orkesterin ohjelmisto on laajentunut myös uuteen musiikkiin. Orkesteri on ottanut asiakseen tilata uusia teoksia barokkiorkesterikokoonpanoille  kotimaisilta säveltäjiltä. Samassa yhteydessä orkesteri on laajentanut edelleenkin soittimistovalikoimaansa sellaisiinkin harvinaisuuksiin kuin chalumeau ja viola d'amore.

KONSERTTEJA,  FESTIVAALEJA, TALLENTEITA JA PALKINTOJA

Orkesterin raikkaita esityksiä ollaan kuultu Suomen kaikilla merkittävimmillä festivaaleilla. Helsingin juhlaviikot on kuulunut useana vuonna orkesterin kumppaneihin. Muista kotimaisista festivaalikumppaneista mainittakoon Turun musiikkijuhlat, Kuhmon kamarimusiikki, Crusell-viikot, Korsholman musiikkijuhlat, Musiikkia linnassa (Hämeenlinna),  Musiikkia ennen romantiikkaa (Yle),  Janakkalan barokki, Vantaan barokki,  Lieksan vaskiviikko, Tuusulanjärven kamarimusiikki ja Les Lumiers. Säännöllisenä festivaalikumppanina orkesterilla on ollut Kymijoen Lohisoitto vuodesta 2010 alkaen.  Vuonna 2010 orkesteri otti myös vastuun barokkifestivaalin järjestämisestä Vantaalla. Orkesteri ja ulkomaiset vieraat esiintyivät elokuussa järjestetyllä Vantaan musiikkijuhlat-festivaalilla. Festivaalin nimi muuttui BRQ Vantaa –festivaaliksi 2013. Seuraavana vuonna festivaali järjestäytyi erilliseksi yhdistykseksi, jonka vieraana orkesteri esiintyi kesällä 2014.

Orkesteri on saanut kunniamainintoja ja palkintoja ja kiittäviä arvosteluja niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä lehdistössä. Kuudennen kerroksen orkesteri sai Yleisradion myöntämän Vuoden 2000 musiikkiteko -kunniamaininnan Ulysse-oopperan esittämisestä. CD-levy Classical Age in Finland valittiin Ylen Vuoden levyksi v. 2001 ja se sai myös ääni- ja kuvatallennetuottajien Janne-palkinnon. Yleisradion vuoden levy –maininnan sai myös Graupnerin sarjoja (Ondine) esittelevä levy, joka toteutettiin Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilchin johdolla 2013.  Orkesterin raikkaita live-esityksiä on tallennettu kautta historian ja monipuolinen kokoelma erilaista ohjelmistoa on kaikkien kuultavana orkesterin YouTube-tilillä.

Orkesterin normaaliin toimintaan kuuluu konserttitoiminta kotikaupungissa Helsingissä sekä säännöllinen valtakunnallinen kiertuetoiminta. Ulkomaisia vierailukohteita ovat olleet mm. Saksa, Venäjä, Italia, Viro, Itävalta, Unkari, Sanghai ja Ruotsi.

Levytykset:
Graupner / Trio Sonatas (Ondine, 2014)
Graupner / Orchestral suites  (Ondine, 2013)
Beethoven / Sinfoniat 4 ja 8 (Rondo, 2009)
Mozart / Gran Partita (Alba, 2005)
Vivaldi / Konserttoja (Alba, 2001)
Classical age in Finland (Ondine 2001)
Italialaista kamarimusiikkia (Kuhmon kamarimusiikki 1992)
Telemannin musiikkia (Classica 1994)

YouTube-tili: fibo6thfloor

TAITEELLINEN JOHTO JA VIERAILEVIA TAITEILIJOITA

Suomalaisen barokkiorkesterin rakenne on muodostunut soittajalähtöiseksi.  Soittajien keskuudesta valittavalla orkesteritoimikunnalla on merkittävä rooli orkesterin kehittämisessä ja se mm. valitsee taiteelliset johtajat määräkausiksi. Kullekin kaudelle muodostuu oma luonne, joka osaltaan vaikuttaa orkesterin toimintakulttuuriin ja ohjelmistoon.

Orkesterin perustajan, Anssi Mattilan kaudella kuultiin ensi kertaa barokin perusohjelmistoa tyylinmukaisina esityksinä.  Tyylinmukainen into pulppusi myös erilaisiin tutkimusretkiin mm. oopperaohjelmiston pariin. Uuden orkesterin perustamiseen liittyvät rakenteelliset  ja taloudelliset haasteet raamittivat tekemisiä samoin kuin moni muu käytännön haaste kuten barokkiin perehtyneiden soittajien harvalukuisuus ja soittimistohaasteet.

Jukka Rautasalon kaudella orkesterin ohjelmisto laajeni barokista klassismiin. Muusikot laajensivat samalla soitinvalikoimiaan ja asiasta kiinnostuneita taitavia soittajia alkoi löytyä entistä enemmän Orkesterin toiminnan vuosittainen määrä lisääntyi taiteellisen johtajan toimenkuvaan liittyneen aktiivisen konserttimanageroinnin ansiosta.

Tuomas Hannikaisen kausi jatkoi luontevasti Jukka Rautasalon aloittamaa linjaa ohjelmisto-osaamisen ja tyylinmukaisuustietoisuuden laajentamisesta. Beethoven juurineen –sarjan puitteissa kuultiin kaikki Beethovenin sinfoniat  ensi kertaa Suomessa alkuperäissoittimilla esitettynä.

Markku Luolajan-Mikkolan kautta voidaan kuvailla kasvun ja uusien konseptien kaudeksi. Orkesterin toiminta projektimäärissä kasvoi ennätyksellisiin lukemiin ja taloudelliset toimintaedellytykset paranivat useiden henkilöiden työpanoksen ansiosta.  Ohjelmisto laajeni entisestään ja mukaan tuli uusi musiikki, erityisesti barokkiorkesterille itselleen tehdyt tilausteokset. Kauden aikana orkesteriprojekteja johtivat ja ohjelmistosuunnittelua tekivät myös päävierailijat Georg Kallweit ja Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch.

Tammikuussa 2014 kautensa aloittanut Antti Tikkanen on ottanut asiakseen lisätä orkesterilaisten vastuuta, jolloin konsertteja toteutetaan usein ilman kapellimestaria. Orkesterin piirissä sekä taiteellisten johtajien näkemysten mukaan laatukysymykset ovat aina olleet merkittävässä roolissa. Työ on tuottanut hyviä tuloksia ja siitä osoituksena ovat olleet pääasiassa kiittävät konserttiarvostelut sekä muut palkinnot kautta koko orkesterin historian.

TAITEELLISET JOHTAJAT

Anssi Mattila 1989–2000
Jukka Rautasalo 2001–2004
Tuomas Hannikainen 2005–2009
Markku Luolajan-Mikkola 2010–2013
Antti Tikkanen 2014–

PÄÄVIERAILIJAT

Georg Kallweit 2010–2012
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch 2012–2013

VIERAILEVIA SOLISTEJA JA KAPELLIMESTAREITA 1998–2009

Kuudennen kerroksen orkesterin kehitykseen ovat taiteellisten johtajien lisäksi vaikuttaneet useat vierailijat. Heistä mainittakoon kapellimestarit Tõnu Kaljuste, Andrew Lawrence-King, Andrew Manze sekä soitinsolistit Jaap ter Linden, Gabriele Gassone ja Omar Zaboli sekä laulajat Mikael Bellini, David Cordier ja Ian Honeyman. Orkesterin solisteina ovat esiintyneet  myös monet maamme eturivin vanhan musiikin taitajat, kuten Tuija Hakkila, fortepiano, ja Mikael Helasvuo, huilu, sekä laulajat Anu Komsi, Topi Lehtipuu ja Petteri Salomaa.

VIERAILIJOITA 2010–

Lähihistorian kotimaisista vierailijoista ja solisteista mainittakoon Mari Palo, Piia Komsi, Arttu Kataja, Niall Chorell, Teppo Lampela, Tuuli Lindeberg, Hannu Lintu, Juha Kangas, Ville Matvejeff ja John Storgårds. Ulkomaisia vaqikutteita orkesterin soittoon ovat tuoneet  mm.  Cibran Sierra-Vazquez, Aleksei Lybimov, Björn Colell, Sandrine Piau, Karina Gauvin, Erich Hoeprich, Marianne Beate Kielland, Scott Mello, Nicholas Isherwood, Wolfgang Gaisböck, Peter Spissky, Tindaro Capuano, Krzysztof Stencel ja Andres Mustonen.

KONSEPTEJA JA KOULUTUSTA

Vuodesta 2009 alkaen orkesterin kulttuuriin on kasvanut toimelias ja uusia konsepteja luova toimintakulttuuri. Sen tuotoksena konserttitoiminta on löytänyt uusia ilmentymiä makoilukonserteissa ja kotikonserteissa sekä erilaisissa tempauksissa. Tärkeäksi toiminnaksi on muodostunut myös FiBO Collegium –koulutustoiminta, joka vastaa musiikkioppilaitoksissa olevaan suureen tarpeeseen barokkiohjelmiston erityisosaamisen tuomiseksi jo lasten käyttöön. Koulutusprojektit vaihtelevat pienimuotoisesta kurssi- ja jatkokoulutustoiminnasta aina suurprojektikonseptiin, jossa mestarit ja kisällit musisoivat yhdessä ja erikseen. Concerto Grossoksi nimetty suurtapahtuma toteutettiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2012. Onnistuneen konseptin jatkoa seuraa säännöllisesti.

FiBO Collegium 2009 alkaen: Anni Elonen, Louna Hosia, Laura Kajander, Minna Kangas, Mari Kortelainen, Annamari Pölhö.

JUHLAVUOSI 2014

Orkesterin ensikonsertista tuli kuluneeksi 25 vuotta marraskuussa 2014. Juhlavuoden ohjelmaan voi tutustua KONSERTIT 2014 -välilehdellä.