Klassinen musiikki palasi kotiin

 

Vesa Sirén, HS 23.8.10 kitaristi Ismo Eskelisen konsertista:

Klassinen musiikki palasi kotiin

Kuvataiteilijan, valokuvaajan, graafikon ja toimittajan kommuuni ilmoittautui mukaan, kun Helsingin juhlaviikot etsi yksityisasuntoja uuteen kotikonserttien sarjaan.

Kaikki 15 lippua olohuoneeseen myytiin nopeasti.

Klassisessa musiikissa on valtavasti teoksia, joiden intiimi sävykirjo ei pääse oikeuksiinsa suurissa konserttisaleissa. Kamarimusiikki on tehty kamareihin, ei jättihalleihin saati stadioneille.

Instrumenteista esimerkiksi viola da gamba, klavikordi ja akustinen kitara ovat luontaisesti pienten esitystilojen soittimia. Siksi onkin ainutlaatuisen rentouttavaa kuulla J. S. Bachin E-duuri-sarjasta maailmanluokan elävä esitys mukavassa laiskanlinnassa olohuoneessa.

Silmät sulkeutuvat, hengitys tasaantuu... nyt voisi nukahtaa, ellei Eskelisen laaja sävykirjo säpsäyttäisi silmiä taas auki.

Kantaesityksistäänkin tunnettu Eskelinen vastaa rennosti yhdelle illan isännistä: kun soittaa elävän esityksen, se tapahtuu tässä ja nyt, oli sävellys miltä vuodelta tahansa.

Siltä todella tuntuu, kun Eskelinen jatkaa esimerkiksi Isaac Albénizin Asturias-hitillä, jota The Doorskin versioi, sekä Alberto Ginasteran kekseliäällä kitarasonaatilla vuodelta 1976.

Eskelinen kutsuu sitä välipuheessaan klassisen kitaran Stairway to Heaveniksi toiseen 1970-luvun kitaraklassikkoon viitaten. Paganinin suuren sonaatin Romanssi on täysosuma, joka saa yleisön huokailemaan. Eskelisen ilta jatkuu rennolla jutustelulla yleisön kanssa marjamehun ja pullien äärellä. Nimikirjoituksiakin pyydetään.

Kotikonsertti tuntui Juhlaviikkojen yhteydessä tuoreelta ja jätti erityisen hyvän mielen.