Su 19.5.2013 klo 15 Ritarihuone, Helsinki
La 18.5.2013 klo 20 Pyhän Laurin kirkko, Vantaa

VIVA GRAUPNER!

Sarjoja erikoisemmille soittimille ja orkesterille

Suomalainen barokkiorkesteri
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, johtaja/solisti (viola d´amore)
Petra Aminoff, traverso
Krzysztof Stencel, käyrätorvi
Jani Sunnarborg, fagotti
Asko Heiskanen ja Tindaro Capuano, chalumeau

×

Suomalainen barokkiorkesteri
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, johtaja/solisti (viola d´amore)
Petra Aminoff, traverso
Krzysztof Stencel, käyrätorvi
Jani Sunnarborg, fagotti
Asko Heiskanen ja Tindaro Capuano, chalumeau

Ouverture for flute, viola d'amore, 2 chalumeaux & horn in F major
Ouverture for flute, viola d'amore & chalumeau in F major
Ouverture for viola damore, bassoon, strings & continuo

Christoph Graupnerin (1680-1760) nimi muistetaan yleensä korkeintaan siitä, että hänet oli Georg Philipp Telemannin suosituksesta jo valittu Leipzigin Tuomaskoulun kanttorin virkaan, mutta koska hänen työnantajansa lahjomalla ja kiristämällä, kenties uhkailemallakin sai hänen lähtönsä estetyksi, hän puolestaan suositteli virkaan muuatta Johann Sebastian Bachia. Loppu on historiaa.

Historian kulku saattaisi olla varsin toisenlainen, jos Graupner olisi vastuksista huolimatta pitänyt päänsä ja siirtynyt Leipzigiin. Sen sijaan hän vietti elämänsä viimeiset 50 vuotta Darmstadtin hovissa ja palveli isäntäänsä kreivi Ernst Ludwigia sekä omilla että arvostamiensa kollegojen, kuten Telemannin, sävellyksillä. Graupner oli tuotteliaisuudeltaankin lähes Telemannin luokkaa: hän jätti jälkeensä yli 1400 kirkkokantaattia ja yli 400 soitinteosta. Ja vaikka hän ei luopunut asemapaikastaan Darmstadtissa, hän ei suinkaan elänyt umpiossa, vaan seurasi tiiviisti koko maan ja naapurimaidenkin musiikkielämää. Aikalaisten arvion mukaan hän oli huippumoderni säveltäjä, ja se oli siihen aikaan suurin mainesana, jonka säveltäjä saattoi saada.

Christoph Graupner syntyi Kirchbergissä, opiskeli oikeustiedettä ja musiikkia Leipzigissa ja sai ensimmäisen työpaikkansa Hampurista sen kuuluisan oopperan cembalistina. Orkesterin viulusektiossa istui samaan aikaan 21-vuotias Georg Friedrich Händel.

Graupner oli äärimmäisen vaatimaton ihminen eikä pitänyt itseään kummoisenakaan säveltäjänä. Niinpä hän ei koskaan kaiverruttanut nuottejaan myyntiä varten, itse asiassa hän jopa määräsi koko jäämistönsä poltettavaksi kuolemansa jälkeen. Onneksi hänen perillisensä eivät tätä määräystä totelleet, vaan päinvastoin taistelivat kynsin hampain hänen sävellystensä omistusoikeudesta Hesse-Darmstadtin osavaltion kanssa. Tämän riidan ansiosta melkoinen määrä Graupnerin sävellyksiä on säilynyt meidän päiviimme asti. Ne ovat muusikoiden ja tutkijoiden käytettävissä Darmstadtin yliopiston ja maakunnan yhteisessä kirjastossa. Kuin ihmeen kaupalla ne pelastuivat myös vuoden 1944 rajuilta pommituksilta, jotka tuhosivat puolet kirjaston aarteista.

Graupnerilla ei ollut ehkä samaa melodian lahjaa kuin Telemannilla. Sen sijaan hänellä oli herkkä korva soitinten ominaislaadulle, melkeinpä voidaan sanoa hänen säveltäneen sointivärimusiikkia jo 1700-luvulla. Erityisesti hänen soitinmusiikkiaan värittävät patarummut ja vaskisoittimet, ja syykin on ilmeinen: hänen herransa ja ruhtinaansa Darmstadin hovissa, Ernst Ludwig, oli intohimoinen metsästäjä eikä halveksinut sodankaan riemuja. Äänekkäiden soitinten lisäksi Ernst Ludwig oli mieltynyt viola d’amoren, oboe d’amoren ja chalumeaun kaltaisiin jo tuohon aikaan erikoislaatuisina pidettyihin soittimiin.

Graupner oli kuuluisa myös kauniista nuottikynästään. Omien sävellystensä lisäksi hän valmisti kopioita monien aikalaistensa teoksista, esimerkiksi Telemannin ja Vivaldin. Yli sata Telemannin teosta onkin säilynyt ainoastaan Graupnerin uutteran kopioinnin ansiosta.

Sirkka-Liisa Kaakinen Pilch kertoo Graupnerista:

"Tunnemme hyvin Bachin ja hänen poikansa, Handelin, Vivaldin, Corellin, Telemannin... Christoph Graupner kuuluu siihen lukuisien laadukkaiden barokkisäveltäjien joukkoon, joka on aikojen saatossa jäänyt muiden nimien varjoon.
Graupnerin kantaattituotanto on aivan yhtä suuri kuin Bachin ja  Telemanninkin ja luikuisten muiden kanttoreina toimineiden barokkisäveltäjien. Graupnerin instrumentaalituotanto on myöskin laaja. Hän on säveltänyt toistaiseksi kaikkein laajimman tuotannon viola d'amorea käyttäviä teoksia. Graupnerin musiikkia voisin kuvata väri- tai ehkä jopa haikumusiikiksi.
Nämä orkesterisarjat Graupner on säveltänyt jonkunlaiseen 'graupneriaaniseen ranskalaistyyliin'. Hänen instrumentaationsa on taitavaa ja osaavaa; soitinvalinnat ja kirjoitustyyli osuvat aina aivan nappiin."

Oletko soittanut paljon Graupnerin musiikkia?

"Tämän Fibon levytysprojektin myötä olen soittanut nyt erityisen paljon Graupnerin instrumentaalimusiikkia. Sitä ennen olin tutustunut lähinnä hänen kantaattituotantoonsa."

Tindaro Capuano tells about chalumeau:

"I would say that, although the chalumeau is an uncommon instrument, it's part of knowledge for a clarinet player.
Chalumeau has a unique, magic and incredible quality of sound. This instrument can be considered like a bridge between recorder and clarinet. I would say that chalumeau had a short but very intense life.

Chalumeau has a small range, just a bit more than an octave, that's why there are different sizes , from soprano to bass, passing through alto and tenor.
Very important composer, like Vivaldi and Telemann wrote music for chalumeaux, an incredibly beautiful aria for  chalumeau soprano by Vivaldi in the Juditha Triumphans, and the three concertos for two chalumeaux by Telemann. It was quite common to write music for two chalumeaux, like alto and tenor, or tenor and bass. The combination of two chalumeaux is justified by the small range of the instrument. It was an artifice to have more "notes available".

My chalumeau has been made by an italian maker, Stefano Furini. He is also a clarinet player, once he played with me and with 6th floor orchestra Beethoven 6....6th floor orchestra and "you" are the same orchestra, isn't it? That's why it's not my first time in Helsinki.....it was february and the temperature was minus 18!!!! I hope could be a bit warmer this time."

About playing baroque music:

"I don't know exactly what we mean saying baroque music, we are "modern", we grew up in a completely different world compared with the past, we have different time, our feeling, our idea of quality of sounds, our perception of timing can't be compared with baroque era. That's why I consider our "small" world like people who are trying to understand what was the music  in the past. It's a big challenge because we have to forget a lot of automatisms and we have to reproduce something that is very far for us. We have a lot of help from the treatys, hopefully a lot of musicians wrote very important pages talking about music, phrasing, ornaments. We can pick up a lot of informations and try to develop an idea."

TINDARO CAPUANO

After graduating with highest honors from the Conservatory
"G. Verdi" in Turin with M ° R. Annunziata, he continued his studies at the 'Hochschule
für Musik in Vienna in the class of Peter Schmidl and at the Conservatory in Geneva with Thomas Friedli, getting the "Premier Prix" of virtuosity.

In addition to being awarded in national competitions, was a semifinalist at the 53rd Geneva International Competition in 1997, second prize at the 7th International Competition of Dos Hermanas (Seville) in 1998 and third prize at the 23 th International Valentino Bucchi in Rome year 2000.

He studied early clarinet in the school of ancient music in Venice with L. Coppola.

He plays with Freiburger Barockorchester , Ensemble Zefiro, Tafelmusik Baroque Orchestra, Il Giardino Armonico.

As soloist plays also:

Krzysztof Stencel, corno 

18.5. Liput: 20/15 € KULT 24-kulttuurikortilla ilmainen käsiohjelma Valttikorttilaisille ilmainen sisäänpääsy 19.5.
Liput 25/15€
KULT 24-kulttuurikortilla ilmainen käsiohjelma 
Lippupiste