Christopher Palameta
Pe 29.3.2019 klo 19 Ritarihuone, Helsinki
Ritarihuoneen residenssisarja

Barokkia Pohjolan hoveista

Musiikkiaarteita Tukholmasta ja Kööpenhaminasta

Scheibe–Lully–Roman

Christopher Palameta, oboe
Suomalainen barokkiorkesteri

×

Pohjoismailla oli jo kauan sitten ikkunat auki Eurooppaan. 1600-luvulla Ruotsi ja Tanska-Norja olivat voimakkaita monarkioita, joiden hovit houkuttelivat lahjakkaita muusikoita ja pullistelivat tyylikästä musiikkielämää. Kansainvälisten vaikutteiden ripeästä liikkeestä kielii Uppsalassa säilytettävä mittava Düben-nuottikokoelma, joka kuvastaa Tukholman hovin musiikkikirjaston sisältöä 1600–1700-luvuilla. Ruotsin kuninkaallisten ympärillä soivat sävellykset kaikkialta Euroopasta, vaikkapa nyt kuultavat otteet Aurinkokuninkaan luottosäveltäjä Jean-Baptiste Lullyn oopperoista ja baleteista.

Mutta osattiin sitä kotimaassakin. Johan Helmich Roman on pohjoismaisen barokin ihkaoma suurnimi ja ylipäätään ensimmäinen huomattava pohjoismainen säveltäjä. Suomikin kehtaa napata osan kunniasta, sillä Romanin otaksutaan polveutuvan suomalaisesta Raumannusten suvusta. Hänet muistetaan etenkin kuninkaalliseen hoviin säveltämistään seremoniallisista teoksista ja orkesterimusiikista – Roman ihaili suuresti Händeliä, jonka oli tavannut Lontoossa.

Tanskan kuninkaallinen hovi oli kukoistava musiikkikeidas jo 1600-luvun alussa. Vuonna 1740 Kööpenhaminan hoviin päätyi leipzigilaislähtöinen Johann Adolf Scheibe. Siellä hänen uransa lähti nousukiitoon, ja Scheibesta tuli kuningas Kristian VI:n musiikinjohtaja ja vaikutusvaltainen hahmo Kööpenhaminan musiikkielämässä. Scheibe ei innostunut kaikkialla jylläävästä, keinotekoisena pitämästään italialaisesta musiikkityylistä, vaan halusi musiikilta luonnollisuutta ja selkeyttä. Varhaista nordic designia? Nyt kuultava sinfonia hautajaiskantaatista vain 27-vuotiaana kuolleen Tanskan kuningatar Luisan kunniaksi kuuluu Scheiben hienoimpiin teoksiin.

Kevään 2019 residenssisarjan liput tulevat myyntiin syksyllä.