Muusikkoesittely: Petri Ainali

Muusikkohaastattelu 16-10-2017

Toinen FiBOn vakiokontrabasisteista on Petri Ainali, joka nauttii siitä, että soittaminen tarjoaa jatkuvan mahdollisuuden kehittyä.

Nimi
Petri Ainali

Soitin
Kontrabasso

Lyhyt esittely
Soitan kontrabassoa ja harrastan musisointia missä ja milloin ja miten vain, aina kun pyydetään. Joskus vaikkei pyydettäisikään.

Kerro itsestäsi.
Synnyin Iisalmen sairaalassa 1971, mutta päätin heti muuttaa Kannukseen. Koska en viihtynyt sielläkään, muutin jo pikkuisena Pyhäjoelle, josta tulikin auvoisa kotini aikuisuuteen saakka.

Isäni ja melkein kaikki hänen sisaruksensa ovat kanttoreita, ja lapsuudessani sainkin aimo annoksen kirkkomusiikkia, kuorolaulantaa ym. mutta varsinkin J. S. Bachin urkumusiikkia, jonka voinkin rinnastaa sielunmaisemaani Pyhäjoen rakkaisiin rantoihin.

Kuinka päädyit soittimeesi?
Lapsuus kirkon naperokuoron kautta naapurikylän kanttorin piano-oppilaasta teini-ikäiseksi sellon soittajaksi oli kauttaaltaan hiukan vastahakoista, mutta olipa kuitenkin. Kun sello-opettaja päätti keskittyä pikemminkin juomiseen eikä lähistöllä ollut muita vaihtoehtoja opettajiksi, totesi Ylivieskan seudun musiikkiopiston rehtori: "Poika, sinusta tulee nyt minun oppilaani." Hän oli kontrabasisti.

Mikä sinua inspiroi muusikkona ja muutenkin?
Musiikki, toisin kuin monet muut urheilulajit, antaa mahdollisuuden kehittyä varmaankin hamaan kuoloon saakka. Se on hienoa.

Myös muutenkin elämässäni tunnen olevani vieläkin oppi-ikäni alkutaipaleella. Sekin on hienoa!

Mikä muu taiteenlaji on itsellesi läheisin?
Kiinnostukseni kohteet taiteiden saroilla ovat olleet moninaiset ja alati muuttuvat. Ehkäpä kuitenkin kautta aikojen mieluisin on ollut ja on suomalainen runous.

Mikä on suurin musiikillinen unelmasi?
Suurin musiikillinen unelmani on oppia soittamaan niin, että oma soittaminen ei häiritsisi kokonaisuuden hahmottamista. Seuraava konserttiperiodi on aina mahdollisuus päästä lähemmäksi tuota unelmaa.

Mikä on lempimatkakohteesi ja miksi?
Rooma on sykähdyttänyt tähän mennessä syvimmin, mutta edelleen matkustan aina Suomen Lappiin, vaikka olisi muitakin vaihtoehtoja.

Millaisessa paikassa sielusi lepää?
Lapin luonnon hiljaisuudessa ja ajattomassa rauhassa.

Miten koet oman taiteen parissa työskentelysi vaikuttavan laajemmin yhteiskuntaan?
Soittaessani toivon olevani tekemässä osaa jostakin suuresta (sitä mitä Jumalatkin kuuntelevat), jolla on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa ihmisen sisimpiin tunteisiin lähtemättömästi. 

Miksi koet mielekkääksi soittaa yli kolme sataa vuotta vanhaa musiikkia?
Professorini Trondheimissa opetti soittajan olevan lipasto, jossa jokaiselle tyylisuunnalle pitää olla oma pieni vetolaatikko. Sen kun avaa, muuttuu fyysisesti, henkisesti, esteettisesti, tiedollisesti, siis kokonaisvaltaisesti, kyseisen musiikin tarvitsemaan muotoon. Lienenkö sitten avannut viimeksi sen barokkilaatikon...?

Valitse suosikkisi FiBOn syyskauden 2017 konserttitarjonnasta ja kerro perustelut valinnallesi.
Mielitiettyni tavallaan meni jo keväällä, kun pääsin soittamaan ihanaa Schubertin oktettoa. Juuri äsken Ilya Gringoltsin kanssa tehty ohjelma C. P. E. Bacheineen oli kyllä myös mieluisa. Olen aina ihaillut huippuviulistien brillianssia.

Kerro jokin paheesi.
Rakastan kokkaamista melkein paheellisella tasolla. Monesti tulee tehtyä useampia ruokalajeja kuin mitä ehtii syödä. Poden siitä huonoa omaatuntoa.

Jos sinun pitäisi juosta Cooperin testi tai leipoa tarjottavat 30 hengen kesteille, kumman valitsisit?
Totta kai leipoisin. Jos matkan saisi hiihtää, voisin mieluusti hiihtääkin.

Lähetä kommenttisi